Kangasalla sijaitsevan, vuonna 1986 rakennetun tiilitalon energiatehokkuus- ja ekologisuusarvot paranivat, kun suora sähkölämmitys vaihdettiin vesikiertoiseen ilma-vesilämpöpumppujärjestelmään. Jäspi Tehowatti Air Split lämmittää nyt sekä käyttöveden että talon koko 180 + 180 neliön alalta. Energiaremontin jälkeen sähkölaskuun tulee säästöä noin 30-40 %, ja talon jälleenmyyntiarvo paranee rutkasti.
Katso lisää: Jäspi Tehowatti Air Split ilma-vesilämpöpumppu (jaspi.fi)
Lisätietoa energia-avustuksesta ja muista tukivaihtoehdoista: Tukivaihtoehdot lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen – Jäspi (jaspi.fi)
Sähkölämmityksen vaihtaminen ilma-vesilämpöpumppuun tuo selvää säästöä energiakuluihin
Kun suora sähkölämmitys vaihdetaan ilma-vesilämpöpumppuun, syntyy energiakuluissa iso säästö. Tero Välimaan suuressa talossa Kangasalla energiakulut putoavat jopa 30 prosenttia. Myös asumismukavuus parani merkittävästi.
Tero Välimaa ei syksyllä 2019 reissulle lähtiessään arvannut, että takaisin tullessa edessä olisi pikainen muutto. Myyntiin laitettu omakotitalo olikin löytänyt ostajansa ja aikaa uuden kodin etsimiseen oli kaksi kuukautta.
Lvi-, sähkö- ja rakennusalan yrittäjä oli ajatellut ehkä rakentaa kokonaan uuden talon, mutta ihan sellaisella aikataululla se ei tietenkään käynyt päinsä.
Onneksi myynnissä oli tuttu talo läheltä, aivan Kangasalan keskustasta. Arkkitehdin suunnittelema, näyttävä vuonna 1986 valmistunut aumakattoinen talo oli hyvin rakennettu. – Isäni asensi siihen aikanaan sähköt, Tero Välimaa kertoo.
Tilaa talossa on 180 neliötä asuinkerroksessa ja kellarissa. Se on enemmän kuin riittävästi Tero Välimaalle, hänen vaimolleen Heli Jalanderille ja kahdelle koiralle. Perheen neljä aikuistunutta lasta ovat jo muuttaneet omilleen.
Suora sähkölämmitys tarvitsi korvaajan
Uuden talon rakentamisen sijaan Tero Välimaa valmistautui perusteelliseen remonttiprojektiin: pintojen ja talotekniikan uusimiseen sekä lämmitys- ja lämmönjakojärjestelmän uudistamiseen.
Rakenteellisesti talo oli onneksi erinomaisessa kunnossa ja ikäisekseen tavanomaista paremmin eristetty sekä tiivis. Kellarikerros sijaitsee yhtä seinää lukuun ottamatta maan alla ja kaikkiaan 50 sentin paksuisen styrox-eristetyt harkkoseinät pitävät hyvin lämpöä. Yläkerran julkisivuissa eristettä oli 220 milliä ja yläpohjassa kovaa villaa 350 milliä.
– IV-kanavia asentaessani lisäsin yläpohjaan puhallusvillaa vielä saman verran, Tero kertoo.
Tero Välimaa aloitti talon remontoimisen taloteknisistä järjestelmistä. Taloon tarvittiin koneellinen, lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihto. Hänen isänsä talon edelliselle omistajalle aikanaan asentamat sähköt oli uusittava.
Myös lämmitystavan suhteen oli tehtävä päätös.
Talossa oli suorasähkölämmitys, kuten on tavallista 1980-luvun puolivälissä rakennetuissa taloissa. Lisälämmönlähteenä yläkerrassa on arkkitehdin suunnittelema varaava takka.
Ottaen huomioon, miten suuresta rakennuksesta on kysymys, se ei ollut kuitenkaan aivan kauhea lämmityssähkön syöppö.
– Edellisen omistajan mukaan sähköä oli vuositasolla kulunut noin 20 000 kWh, Tero kertoo.
Taloudellista, saati sitten ympäristön kannalta suotuisaa, suorasähkölämmitys ei tietenkään ole – etenkään suuressa talossa. Myös vanhat sähköpatterit alkoivat muutenkin olla käyttöikänsä päässä.
Ilma-vesilämpöpumppu osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi
Tero Välimaa on ehtinyt myydä vuosien mittaan asiakkailleen parisataa maalämpöpumppua, joten olisi ollut luontevaa hankkia samanlainen omaankin kotiin. Energiakaivon porauttaminen harjun kupeessa sijaitsevaan taloon ei kuitenkaan ole kustannustehokas ratkaisu.
Ilma-vesilämpöpumppu on maalämpöpumpulle luonteva vaihtoehto. Tutkailtuaan markkinoilla olevia laitteita Tero Välimaa päätyi Jäspi Tehowatti Airiin, jossa on MyUpway-etävalvonta vakiona.
–Laite on todella tehokas. Hyvissä olosuhteissa sen hyötysuhde (COP) on lähellä viittä. Meillä järjestelmään kuuluu Jäspi Split 12 kW:n ulkoyksikkö, sisäohjainyksikkö sekä Jäspi lisäwatti sähkökattila, joka pitää huolen, että lämpöä riittää kovillakin pakkasilla.
Laitteen sisäyksikkö on vain 1,8 metriä korkea, mikä on hyvä asia, kun sitä sovitetaan matalaan kellaritilaan. Sisään rakennettuun varaaja mahtuu 215 litraa vettä, josta riittää käyttövettä suureenkin tarpeeseen.
– Tosin kaksi aikuista ei enää kuumaa vettä kovin paljon tarvitse, Tero naurahtaa.
–Täältä kellarista muuten lähti 15 vuotta vanha Jäspin lämminvesivaraaja kiertoon mökkikäyttöön. Se oli edelleen aivan priimakunnossa, hän hehkuttaa.
Mittava remontti sujui hyvin isännän suuren avun vuoksi
Energiaremontin toteuttaminen suuressa talossa vaatii melkoisesti aikatauluttamista ja sopeutumista, jos sen keskellä on asuttava. Vaikka vesikiertoinen lattialämmitys olisikin ollut asumismukavuuden kannalta ykkösvalinta, sen asentaminen ei ollut järkevää.
Alan ammattilaisena Tero teki suuren osan töistä itse. Sähköpattereiden poistamisen jälkeen lämpölinjan putkille oli porattava reitit holvin läpi. Kellarikerroksen katossa komposiittiputket jätettiin eristämättä tarkoituksella.
Loput urakasta toteutti yrittäjä Sami Lehtinen SL-Putki Oy:stä.
– Putkitöiden osaltahan kohde oli toki helppo, kun asiakas teki ennalta sovitusti paljon valmistelutöitä. Oikeastaan ainut haaste oli mahduttaa lämpöpumpun putkituksia pieneen tilaan, Sami Lehtinen kertoo.
Energiakuluihin on tulossa merkittävä säästö
Ilma-vesilämpöpumppu käynnistyi lokakuun alussa 2020, joten uudesta lämmitysjärjestelmästään Tero Välimaalla on vasta lyhyt kokemus. Varovaisestikin arvioiden hän uskoo säästävänsä pitkällä aikavälillä lämmityskustannuksissa noin 30 prosenttia.
Muutakin iloa remontista on jo saatu.
– Huomasin jo yhden käyttökuukauden jälkeen, että lämpö on asuintiloissa miellyttävän tasainen. Asumismukavuus siis kohentui. Ja vaikka remontoimmekin taloa loppuelämämme kodiksi, on mukava tietää, että tällaisen investoinnin jälkeen myös talon jälleenmyyntiarvo on huimasti parantunut, Tero summaa.