AMMATTILAISILLE
  • Suomi
  • English
  • Svenska
  • Русский
Jälleenmyyjät
Pyydä tarjous lämpöpumpusta

Näin saadaan energiaeurot talteen ja sähkölasku siedettäväksi

:

Vahantin perheessä vaihdettiin ikääntynyt öljylämmitysjärjestelmä ilma-vesilämpöpumppuun ja lämpöpatterit vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Saldona on liki 1500 euron vuosisäästöt energialaskussa, selvästi pienempi hiilijalanjälki sekä huoltovapaa arki.

 

Varsinais-Suomen Kalannissa asuvat Janne Vahanti ja Maria Nurmi olivat tammikuussa 2017 monelle omakotiasujalle tutussa tilanteessa. Marian vanhempien 1970-luvun puolivälin jälkeen rakentamasta 120-neliöisestä talosta oli tulossa perheen ykköskoti, mutta edessä oli myös melkoisesti remontoitavaa: käytännössä talo oli tapetteja lukuun ottamatta alkuperäisessä kuosissaan.

Vahannit päättivät silti tarttua tuumasta toimeen ja laittaa talon uusiksi keittiötä, pesutiloja ja talotekniikkaa myöten. Samalla alettiin miettiä myös vanhalle öljylämmitykselle modernimpaa, käyttökustannuksiltaan edullisempaa ja ympäristöystävällisempää vaihtoehtoa.
– Puntarissa olivat lähinnä maalämpö sekä ilma-vesilämpöpumppu. Kalliimpi maalämpö jäi kuviosta aika nopeasti pois, sillä se olisi tiennyt aikamoista mylläystä myös piha-alueella. Sitä emme halunneet, Janne Vahanti muistelee.
Urakkatarjous lähti Uudessakaupungissa toimivalle Ukin Putki Oy:lle, joka oli jo aiemmin vastannut talon käyttövesiputkien uusimisesta. Samalla tehtiin myös energiansäästölaskelmat, joiden mukaan lämpöpumppuinvestointi maksaisi itsensä takaisin 5–7 vuodessa.
– Tältä pohjalta päätös olikin sitten jo helppo tehdä, Vahanti muistelee.

Laskelmien mukaan Vahantien energiaremontti maksaa itsensä takaisin 5–7 vuodessa. Vuosittain säästöä sähkölaskuun syntyy 1500 euroa.

Helppo ja vaivaton vaihtoehto

Vanhan Jäspi-öljykattilan tilalle asennettiin Jäspi Tehowatti Air Split -ilma-vesilämpöpumppu. Asennustyöt sujuivat sutjakkaasti kolmessa päivässä, sillä sisäyksikkö meni kätevästi vanhan öljykattilan paikalle. Vanhat lämpöpatterit korvattiin jo remontin alkuvaiheessa lattialämmityksellä.

Ilma-vesilämpöpumpun sisäyksikkö ja kuvassa oleva tasaussäiliö mahtuivat hyvin vanhan öljykattilan paikalle.

– Ne alkoivat olla jo tiensä päässä, joten oli järkevintä luopua niistä kokonaan. Lattialämmitys on myös asumismukavuuden kannalta parempi vaihtoehto, itsekin sähköalalla työskentelevä Vahanti korostaa.
Kokonaisuudessa ajateltiin myös huoltovapautta ja häiriötilanteita. Lämmitysvettä ei kierrätetä lämpöpumpun kautta, mikä vähentää talven häiriötilanteissa jäätymisriskiä. Lisäksi ilma-vesilämpöpumppuun on kytketty Jäspin myUpway-etävalvonta, joka lähettää vika- ja häiriötilanteissa viestin Vahantin sähköpostiin.
– Helppous ja vaivattomuus ovat olleet kyllä iso asia. Nyt ei tarvitse enää huolehtia öljyn tilaamisesta tai lämmityskattilan toiminnasta talvikeleillä, hän myhäilee.

Jäspin myUpway-etävalvonta lähettää vika- tai häiriötilanteessa ilmoituksen asukkaan sähköpostiin.

Jäähdytys jäi toivelistalle

Uusi tekniikka on ollut nyt käytössä pari vuotta ja alkuperäiset energiansäästölaskelmat ovat pitäneet hyvin kutinsa. Ensimmäisenä vuonna sähkön kokonaiskulutus oli 6300 kWh, josta sen on vakiintunut noin 8000 kWh-tasolle.
Se on nelihenkiselle lapsiperheelle varsin kohtuullinen lukema, sillä lämpimän veden kulutus on yleensä runsasta. Sisäyksikön 215-litrainen varaaja on kuitenkin riittänyt hyvin.

Ilma-vesilämpöpumpun säätölaitteet ovat helppokäyttöisiä.

– Lukemien nousua selittää osaltaan se, että koronan takia on oltu normaalia enemmän kotioloissa. Siitäkin huolimatta investointi maksaa itsensä takaisin suunnitellussa ajassa. Öljyyn verrattuna säästö on iso, sillä sen kulutus oli noin 2 000 litraa vuodessa, Vahanti ynnäilee.
Yksi asia kuitenkin harmittaa. Ilma-vesilämpöpumppuun ei otettu jäähdytystekniikkaa, jolle olisi kesän helteisimpinä viikkoina ollut käyttöä.
– Sellainen pitänee hankkia jossain vaiheessa jälkiasennuksena, Vahanti toteaa.

Vahannit ovat huolellisesti tarkkailleet sähkönkulutusta remontin jälkeen.

Energiatuki myös apuna

Ukin Putki Oy:ssä lämmitysjärjestelmämyynnistä vastaava Antti Isotupa pitää Vahantin perheen investointia heille varsin tyypillisenä työkohteena. Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan jatkaa ikääntyneemmänkin kiinteistön elinkaarta järkevin kustannuksin.
– Suomessa on paljon 1970-luvulla tehtyjä ja remonttia kaipaavia omakotitaloja. Lämmitysjärjestelmän vaihto on usein ensimmäinen ja järkevin tapa lähteä liikkeelle, Isotupa luettelee.

Remontin loppusummaa ei kannata ensi kuulemalta säikähtää. Käytännössä investointi kuittaantuu energialaskusta syntyvillä säästöillä. Sen myötä voi lvi-alan ammattilaisen mukaan kartoittaa myös putkistojen, pattereiden ja käyttövesijärjestelmien kuntoa.

– Tyypillinen takaisinmaksuaika ilma-vesilämpöpumpulle on 5–7 vuotta, Isotupa täsmentää.
Ei siis ihme, että se on yhä suositumpi vaihtoehto. Suosion voi Isotuvan mukaan ennustaa vain kasvavan, kun tarjolle tulee tänä syksynä uusi valtiontuki. Sen myötä öljylämmityksestä luopuva voi saada energiainvestointiinsa jopa 4 000 euroa tukirahaa.

Ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikkö on ilmalämpöpumppua kookkaampi. Vihannit tekivät sen ympärille ritilän, joka maisemoi sen julkisivuun.

Kiinnostuitko? Katso lisää ilma-vesilämpöpumpuista täältä.

Blogi

Jäspi yhteystiedot

Kaukora Oy
Tuotekatu 11, 21200 RAISIO
www.jaspi.fi
kaukora@kaukora.fi
p. 02 4374 600
Vaihde arkisin klo 8-16