Hankolainen Villa Ljungbo vaihtoi kalliista öljylämmityksestä ilma-vesilämpöpumppuratkaisuun. Suuressa villassa on neliöitä 630 ja huoneitakin 17, joten yksi lämpöpumppu ei riittänyt. Kokonaisuus saatiin rakennettua kahden ilma-vesilämpöpumpun avulla toimivaksi ja käyttökuluiltaan edulliseksi.

Katso lisää: Jäspi ilma-vesilämpöpumppu suuriin kiinteistöihin (jaspi.fi)

Hankolaisvilla vaihtoi öljystä ilma-vesilämpöön

Suuren kiinteistön energiakustannukset ovat energiaremontin ansiosta hyvin maltilliset.

Anna Wichmannin perheen koti Villa Ljungbossa ei ole tavallisimmasta päästä. Suomen ensimmäisiin naislääkäreihin kuuluva Viva Sofia Lagerborg rakennutti persoonallisen hirsirakennuksen vuosina 1910 –1913 Ljungbon tuberkuloosiparantolaksi. Sen suunnitteli arkkitehti Signe Lagerborg-Stenius, joka oli myös aktiivinen naisasianainen.

Villa Ljungbo sijaitsee hieman keskustan ulkopuolella, mäntykankaalla, kuten aikansa tuberkuloosiparantoloiden pitikin. Vuosia tyhjillään ollut, purettavaksi tuomittu rakennus oli jo päässyt hyvin huonoon kuntoon, kun Anna Wichmann sen löysi. Vaikka rakennuksen omistaneen Hangon kaupungin mukaan hanke ei varmaankaan kovin järkevältä vaikuttanut, Anna Wichmann ei antanut periksi. Kauppahinta ei ollut suuri, mutta sitäkin enemmän Villa Ljungbon uusi omistaja sai varautua panostamaan rakennuksen peruskorjaamiseen.

Uskomaton urakka

Jokainen vanhan omakotitalon peruskorjannut tietää, miten suuresta urakasta on kysymys. Villa Ljungbon kohdalla kaikki oli monin kerroin haastavampaa. Talossa on neliöitä 630 ja huoneitakin 17.

Viime vuosisadan alussa rakennetussa talossa riitti tehtävää: sekä julkisivut että katto piti korjata – vesivahinkovaurioista puhumattakaan. Niin käyttövesiputkisto kuin vanhentunut ja riittämätön sähköistyskin oli uusittava. Myös sisätiloissa oli tehtävä pintaremonttia.

Suurimman osan työstä Wichmannit tekivät itse. Ammattilaisten apuun he kääntyivät tarvittaessa ja tietenkin luvanvaraisissa töissä.

Jättimäinen urakka on edennyt uskomattoman nopeasti. Anna Wichmann on tehnyt sankarillisen kulttuuriteon pelastaessaan jälkipolville yhden jo unohdetuista suomalaisen puuarkkitehtuurin helmistä. Wichmannit ovat kunnostaneet taloa sen viime vuosisadan alun henkeä ja historiaa kunnioittaen. Tuloksena on konstailematon, lämminhenkinen ja yhteisöllinen suuri hankolaishuvila, jonka salissa voi aistia kaikuja menneiltä ajoilta.

Wichmanneilla on käytössään neljä huoneen asunto. Villa Ljungbossa asustaa myös kymmenen vuokralaista, jotka käyttävät huvilahuoneitaan enimmäkseen kakkosasuntonaan.

Lämmitysjärjestelmä tarvitaan

Alun perin varmaankin hiili- ja puukeskuslämmitteistä taloa oli sittemmin lämmitetty öljyllä. Kattila kuitenkin sijaitsi viereisessä, uudemmassa ja myös tyhjilleen jääneessä vanhainkotirakennuksessa. Kaupan ehtona oli, että taloon tuli hankkia itsenäinen lämmitysjärjestelmä.

Maalämpö ei tullut kyseeseen, koska tontti sijaitsee pohjavesialueella.

–Arkkitehtienoni suositteli ilma-vesilämpöpumppuja, Anna Wichmann kertoo.

Urakoitsijan löytäminen tavanomaista haastavampaan hankkeeseen ei osoittautunut aivan helpoksi – varsinkaan, kun Anna Wichmann halusi hyödyntää olemassa olevan vesikiertoisen patterijärjestelmän. Osa vanhoista valurautapattereista onkin aivan erityisen kauniita.

Porilainen LVI-Ilmarinen Oy:n Jouko Lindroos ei kauhistunut projektin laajuutta, vaan ymmärsi heti, mitä asiakas halusi ja miten se toteutetaan.

Anna Wichmann päätyi Jäspi Nordic kiinteistöilma-vesilämpöpumppuihin, sillä ne toimivat loistavasti osana hybridilämmitysjärjestelmää. Hän on suunnitellut liittävänsä järjestelmään tulevaisuudessa myös aurinkokeräimet tasaamaan kesällä lämpimän käyttöveden kulutuspiikkiä. Villa Ljungbossahan lämmintä käyttövettä kulunee eniten juuri kesällä lomien aikaan ja Hankohan on tunnetusti yksi Suomen aurinkoisimmista paikkakunnista.

Kun tavalliseen omakotitaloon riittää yksi ulkoyksikkö ja yksi ilma-vesilämpöpumppu, näin suureen kohteeseen niitä tarvitaan tuplaten. – Villa Ljungbon järjestelmässä on kaksi 16 kilowatin Jäspin Inventer Nordic -ulkoyksikköä rinnan kytkettynä ja yksi viidensadan litran Jäspi Buffer -puskurivaraaja, johon kytkettiin 27 kilowattia sähkövastuksia. Ne toimivat tarvittaessa lisälämmönlähteenä. Käyttövesivaraajien tilavuus on yhteensä tuhat litraa. Käyttöveden tarve mitoitettiin kolmellekymmenelle henkilölle, Jouko Lindroos kertoo.

Lämpöä riitti eikä sähkölasku hirvittänyt

Lämmitysjärjestelmäremontti toteutettiin keväällä 2020 ja Villa Ljungbossa on nyt asuttu läpi eteläsuomalaisittain harvinaislaatuisen talven yli – hyvällä menestyksellä. Hangossa poikkeuksellisista pakkasista saatiin nauttia monen viikon ajan.

Anna Wichmann sanoo, että järjestelmä vaati toki ensimmäisenä talvena hieman säätämistä, jotta lämmöt sisällä eivät pakkasen kiristyessä laskisi nopeasti.

Villa Ljungbon energiankulutusta ei oikeastaan voi verrata aikaisempaan, jopa sähkötaulu oli aiemmin naapurirakennuksen kanssa yhteinen. Lämmitettäviin kuutioihin nähden sähkölasku on Anna Wichmannin mielestä kuitenkin ollut pieni.

–Pakkaskuukausinakin sähkölasku (siirto ja käyttö) pysyi noin tuhannessa eurossa. – Kesäkaudella käyttösähkön osuus on joinain kuukausina jäänyt alle sadan euron, joskin sähkönsiirto tuo kuukausihintaan lisää noin pari sataa euroa.

Löydät Villa Ljungbon Instagramista nimellä: @villalifefinland

Katso lisää Jäspi Basic Nordic ilma-vesilämpöpumpusta

Katso lisää Jäspi Basic Split ilma-vesilämpöpumpusta

Miksi valitset taloosi ilma-vesilämpöpumpun? Mitä valintakriteereitä sinulla on lämmitysjärjestelmälle? Mitä asioita sinun tulisi miettiä ennen uuden ilma-vesilämpöpumpun asennusta? Videosarjassa asennetaan kolmikerroksiseen täysin saneerattavaan taloon Jäspi Tehowatti Air ilma-vesilämpöpumppu.

Osa 1: Lämmitysmuodon valinta
Osa 2: Merkkivalinta
Osa 3: Lämmitysmuodon ekologisuus
Osa 4: Hybridilämmitys
Osa 5: Lämmitysmuodon vaihdon kustannukset
Osa 6: Lupa-asiat
Osa 7: Ennen asennusta

Katso lisää: Jäspi Tehowatti Air Split ilma-vesilämpöpumppu (jaspi.fi)

Lisätietoa energia-avustuksesta ja muista tukivaihtoehdoista: Tukivaihtoehdot lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen – Jäspi (jaspi.fi)

Kangasalla sijaitsevan, vuonna 1986 rakennetun tiilitalon energiatehokkuus- ja ekologisuusarvot paranivat, kun suora sähkölämmitys vaihdettiin vesikiertoiseen ilma-vesilämpöpumppujärjestelmään. Jäspi Tehowatti Air Split lämmittää nyt sekä käyttöveden että talon koko 180 + 180 neliön alalta. Energiaremontin jälkeen sähkölaskuun tulee säästöä noin 30-40 %, ja talon jälleenmyyntiarvo paranee rutkasti.

Katso lisää: Jäspi Tehowatti Air Split ilma-vesilämpöpumppu (jaspi.fi)

Lisätietoa energia-avustuksesta ja muista tukivaihtoehdoista: Tukivaihtoehdot lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen – Jäspi (jaspi.fi)

Sähkölämmityksen vaihtaminen ilma-vesilämpöpumppuun tuo selvää säästöä energiakuluihin

Kun suora sähkölämmitys vaihdetaan ilma-vesilämpöpumppuun, syntyy energiakuluissa iso säästö. Tero Välimaan suuressa talossa Kangasalla energiakulut putoavat jopa 30 prosenttia. Myös asumismukavuus parani merkittävästi.

Tero Välimaa ei syksyllä 2019 reissulle lähtiessään arvannut, että takaisin tullessa edessä olisi pikainen muutto. Myyntiin laitettu omakotitalo olikin löytänyt ostajansa ja aikaa uuden kodin etsimiseen oli kaksi kuukautta.

Lvi-, sähkö- ja rakennusalan yrittäjä oli ajatellut ehkä rakentaa kokonaan uuden talon, mutta ihan sellaisella aikataululla se ei tietenkään käynyt päinsä.

Onneksi myynnissä oli tuttu talo läheltä, aivan Kangasalan keskustasta. Arkkitehdin suunnittelema, näyttävä vuonna 1986 valmistunut aumakattoinen talo oli hyvin rakennettu. – Isäni asensi siihen aikanaan sähköt, Tero Välimaa kertoo.

Tilaa talossa on 180 neliötä asuinkerroksessa ja kellarissa. Se on enemmän kuin riittävästi Tero Välimaalle, hänen vaimolleen Heli Jalanderille ja kahdelle koiralle. Perheen neljä aikuistunutta lasta ovat jo muuttaneet omilleen.

Suora sähkölämmitys tarvitsi korvaajan

Uuden talon rakentamisen sijaan Tero Välimaa valmistautui perusteelliseen remonttiprojektiin: pintojen ja talotekniikan uusimiseen sekä lämmitys- ja lämmönjakojärjestelmän uudistamiseen.

Rakenteellisesti talo oli onneksi erinomaisessa kunnossa ja ikäisekseen tavanomaista paremmin eristetty sekä tiivis. Kellarikerros sijaitsee yhtä seinää lukuun ottamatta maan alla ja kaikkiaan 50 sentin paksuisen styrox-eristetyt harkkoseinät pitävät hyvin lämpöä. Yläkerran julkisivuissa eristettä oli 220 milliä ja yläpohjassa kovaa villaa 350 milliä.
– IV-kanavia asentaessani lisäsin yläpohjaan puhallusvillaa vielä saman verran, Tero kertoo.

Tero Välimaa aloitti talon remontoimisen taloteknisistä järjestelmistä. Taloon tarvittiin koneellinen, lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihto. Hänen isänsä talon edelliselle omistajalle aikanaan asentamat sähköt oli uusittava.

Myös lämmitystavan suhteen oli tehtävä päätös.

Talossa oli suorasähkölämmitys, kuten on tavallista 1980-luvun puolivälissä rakennetuissa taloissa. Lisälämmönlähteenä yläkerrassa on arkkitehdin suunnittelema varaava takka.

Ottaen huomioon, miten suuresta rakennuksesta on kysymys, se ei ollut kuitenkaan aivan kauhea lämmityssähkön syöppö.
– Edellisen omistajan mukaan sähköä oli vuositasolla kulunut noin 20 000 kWh, Tero kertoo.

Taloudellista, saati sitten ympäristön kannalta suotuisaa, suorasähkölämmitys ei tietenkään ole – etenkään suuressa talossa. Myös vanhat sähköpatterit alkoivat muutenkin olla käyttöikänsä päässä.

Ilma-vesilämpöpumppu osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi

Tero Välimaa on ehtinyt myydä vuosien mittaan asiakkailleen parisataa maalämpöpumppua, joten olisi ollut luontevaa hankkia samanlainen omaankin kotiin. Energiakaivon porauttaminen harjun kupeessa sijaitsevaan taloon ei kuitenkaan ole kustannustehokas ratkaisu.

Ilma-vesilämpöpumppu on maalämpöpumpulle luonteva vaihtoehto. Tutkailtuaan markkinoilla olevia laitteita Tero Välimaa päätyi Jäspi Tehowatti Airiin, jossa on MyUpway-etävalvonta vakiona.

–Laite on todella tehokas. Hyvissä olosuhteissa sen hyötysuhde (COP) on lähellä viittä. Meillä järjestelmään kuuluu Jäspi Split 12 kW:n ulkoyksikkö, sisäohjainyksikkö sekä Jäspi lisäwatti sähkökattila, joka pitää huolen, että lämpöä riittää kovillakin pakkasilla.

Laitteen sisäyksikkö on vain 1,8 metriä korkea, mikä on hyvä asia, kun sitä sovitetaan matalaan kellaritilaan. Sisään rakennettuun varaaja mahtuu 215 litraa vettä, josta riittää käyttövettä suureenkin tarpeeseen.

– Tosin kaksi aikuista ei enää kuumaa vettä kovin paljon tarvitse, Tero naurahtaa.

–Täältä kellarista muuten lähti 15 vuotta vanha Jäspin lämminvesivaraaja kiertoon mökkikäyttöön. Se oli edelleen aivan priimakunnossa, hän hehkuttaa.

Mittava remontti sujui hyvin isännän suuren avun vuoksi

Energiaremontin toteuttaminen suuressa talossa vaatii melkoisesti aikatauluttamista ja sopeutumista, jos sen keskellä on asuttava. Vaikka vesikiertoinen lattialämmitys olisikin ollut asumismukavuuden kannalta ykkösvalinta, sen asentaminen ei ollut järkevää.

Alan ammattilaisena Tero teki suuren osan töistä itse. Sähköpattereiden poistamisen jälkeen lämpölinjan putkille oli porattava reitit holvin läpi. Kellarikerroksen katossa komposiittiputket jätettiin eristämättä tarkoituksella.

Loput urakasta toteutti yrittäjä Sami Lehtinen SL-Putki Oy:stä.

– Putkitöiden osaltahan kohde oli toki helppo, kun asiakas teki ennalta sovitusti paljon valmistelutöitä. Oikeastaan ainut haaste oli mahduttaa lämpöpumpun putkituksia pieneen tilaan, Sami Lehtinen kertoo.

Energiakuluihin on tulossa merkittävä säästö

Ilma-vesilämpöpumppu käynnistyi lokakuun alussa 2020, joten uudesta lämmitysjärjestelmästään Tero Välimaalla on vasta lyhyt kokemus. Varovaisestikin arvioiden hän uskoo säästävänsä pitkällä aikavälillä lämmityskustannuksissa noin 30 prosenttia.

Muutakin iloa remontista on jo saatu.
– Huomasin jo yhden käyttökuukauden jälkeen, että lämpö on asuintiloissa miellyttävän tasainen. Asumismukavuus siis kohentui. Ja vaikka remontoimmekin taloa loppuelämämme kodiksi, on mukava tietää, että tällaisen investoinnin jälkeen myös talon jälleenmyyntiarvo on huimasti parantunut, Tero summaa.