AMMATTILAISILLE
  • Suomi
  • English
  • Svenska
  • Русский
Jälleenmyyjät
Pyydä tarjous lämpöpumpusta

Hyvin suunniteltu ja oikein mitoitettu lämmitys tuo selviä säästöjä

:

Suuritehoinen ilma-vesilämpöpumppu on kilpailukykyinen ja energiatehokas vaihtoehto teollisuuskiinteistöjen, varastojen ja terminaalirakennusten lämmitykseen.

– Tyypillisesti puolilämpimien hallien lämmitysratkaisu on ollut maalämpö. Näissä tiloissa käyttökustannusten ero ilma-vesilämpöpumppuihin on melko pieni, mutta ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä on perustamiskustannuksiltaan huomattavasti edullisempi. Vuoden energiantarpeesta 85–90 prosenttia voidaan kattaa ilma-vesilämpöpumpuilla, sillä ne toimivat tehokkaasti vielä kymmenestä viiteentoista asteen pakkasessa. Suomessa on vain vähän käyttötunteja, jolloin pakkasta on alle viisitoista astetta. Silloin maksimiteho tehdään lisälämmönlähteellä, kertoo Jäspin projektimyyntipäällikkö Mikko Rauhala.

Jäspi suuritehoinen ilma-vesilämpöpumppu teollisuuskiinteistössä

Yhdistämällä lämmitysyksiköitä kaskadiin saadaan aina kohteeseen sopivan kokoinen ratkaisu. Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä voidaan tuoda myös kiinteistön vanhan järjestelmän rinnalle, ja sitä voidaan käyttää lisälämmönlähteenä kireillä pakkasilla. Ilma-vesilämpöpumpun rinnalle voidaan myös liittää maalämpöä tai aurinkosähköä.

– Ilma-vesilämpöpumppua ei kannata ylimitoittaa: investointi kasvaa, mutta se ei tuo hyötyä. Alimitoitetun järjestelmän käyttötunnit tulevat taas parissa vuodessa täyteen, Rauhala muistuttaa.

Kokonaisvaltaista palvelua luotettavan järjestelmän valintaan

Jäspi tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua – ulkoyksiköistä ja telineistä lämmityksen puskurivaraajiin ja oikein mitoitettuihin lisälämmönlähteisiin.

– Valmistajana kannamme vastuun toimittamistamme laitteista. Selvitämme ensin suunnittelijan tai urakoitsijan edustajan kanssa lähtötilanteen ja jokainen kohde mitoitetaan erikseen. Suunnittelijoidemme tekemiä DWG-kytkentäkuvia voidaankin käyttää suoraan LVI-suunnittelussa, sanoo Rauhala.

Jäspi suuritehoinen ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä

Jäspin vahvuuksia ovat paitsi kotimainen valmistus myös markkinoiden laajin laitemallisto. Energian lähteenä voi olla ilma, maa, aurinko, bioöljy, kaasu, sähkö tai niiden yhdistelmä kuten maalämpö ja ilma-vesilämpöpumppu tai ilma-vesilämpöpumppu ja poistoilman lämmöntalteenotto.

– Sopivan järjestelmän valinta tehdään yhteistyössä. Teemme todella paljon yhteistyötä urakoitsijoiden kanssa, sillä haluamme varmistaa, että kohteeseen valitaan oikean kokoinen järjestelmä ja että se asennetaan oikein. Asennusvirheet kostautuvat, jolloin joudutaan käyttämään lisälämmönlähteitä. Siksi myymiimme Jäspi Basic XL -kiinteistöilma-vesilämpöpumppuihin sisältyy järjestelmän lisäksi myös käyttöönotto. Kaikki osapuolet työskentelevät yhteisen päämäärän eteen, eli loppukäyttäjä saa mahdollisimman hyvän lopputuloksen, Rauhala toteaa.

Jäspi Basic XL vähentää ostettavan energian määrää

Jäspi Basic XL sopii hyvin puolilämpimiin tiloihin, kuten hallit, varastot ja terminaalit, sekä uudiskohteisiin että kiinteistön olemassa olevan lämmitysjärjestelmän rinnalle. Lämmitys tuotetaan aina ensisijaisesti lämpöpumpulla. Rinnalla oleva järjestelmä ja puskurivaraajat varmistavat riittävän lämmöntuotannon myös kovilla pakkasilla.

Jäspi Basic XL on lämmitysjärjestelmäkonsepti, joka mitoitetaan aina optimaaliseksi asiakkaan kohteeseen.

  • Sen perustamiskustannukset ovat matalat ja käyttökulut pienet.
  • Järjestelmä on helppohoitoinen ja toimintavarma.
  • Tiloja laajennettaessa voidaan lämmitysjärjestelmään lisätä helposti uusia yksilöitä

Jäspi suuritehoinen ilma-vesilämpöpumppu Basic XL

Kiinnostuitko?
Ota yhteyttä:

Mikko Rauhala: mikko.rauhala@kaukora.fi
Arttu Eskola: arttu.eskola@kaukora.fi
Ilari Vaara: ilari.vaara@kaukora.fi

Tutustu energiaremontin eri vaihtoehtoihin jaspi.fi/suuret-kiinteistot/

Referenssikortti Eura Auramaa

Täytä tarjouspyyntö kiinteistön lämmitysjärjestelmälle

Maalämmöllä kustannukset kuriin ja ennakoitavuutta laskuihin

:

Katso lisää: Maalämpöpumput (jaspi.fi)

Naantalilaiseen omakotitaloon valittiin maalämpöpumppu lämmityskustannusten ennakoitavuuden ja lämpimän käyttöveden riittävyyden vuoksi

Mirka Aittolan ja Riku Saarelan ei pitänyt ikinä ryhtyä rakentamaan. Mutta niinpä vain he nyt asuvat 6- ja 2,5-vuotiaiden poikiensa kanssa itse rakentamassaan hirsitalossa uudella pientaloalueella Naantalissa.

Kysymyksessä on yksilöllinen, arkkitehti Jouni Bergin suunnittelema Kontio-hirsitalo, jossa asuinpinta-alaa on kaikkiaan 174 neliötä ja lisäksi taloon kuuluu 30-neliöinen parvi.

Riku Saarela rakensi perheen taloa Naantaliin hartiavoimin isänsä kanssa.

Pariskunta on muuttanut mieltään asumisen suhteen kerran aikaisemminkin.

Kun Turun keskustan suuri kaksio jäi viitisen vuotta sitten pieneksi perheenlisäyksen vuoksi, perhe ei halunnut hankkia omakotitaloa ja halusi ehdottomasti pysyä Turussa. Kuinka ollakaan, he päätyivät hankkimaan Naantalin saaristossa Merimaskussa sijainneen, vuonna 2014 rakennetun omakotitalon. Kun nuorempikin poika alkoi kaivata omaa huonetta, Mirka ja Riku ryhtyivät etsimään uutta kotia lähempää Naantalin keskustaa.

– Valmiista omakotitaloista mikään ei oikein sytyttänyt, Riku muistelee.
Pikkuhiljaa pariskunta innostui omakotitalon rakentamisesta, ja oli myös selvää, ettei Naantalista haluttu muuttaa pois.

Yksilöllisesti suunniteltu uudistalo

Mirka ja Riku olivat ihastuneet Kontion Glass House -taloon, mutta hieman muokattuna versiona. Lopulta Rikun kaveri, Kontion Turun aluemyyjänä toimiva Ville Hänti huomautti, että arkkitehdin toteuttama suunnitelma kannattaa toteuttaa yksilöllisenä kohteena.

Talon rakentaminen käynnistyi maarakennustöillä alkuvuonna 2021. Tontilla sijaitsi aikaisemmin suuri kuoppa, mahdollisesti alueella vuosina 1904—1944 sijainneen Tammiston Tiilitehtaan jäljiltä. Kuoppaa kaivettiin vielä metrin syvemmäksi ja päälle tuotiin kaikkiaan 2700 tonnia louhetta. Paksuimmillaan louhekerros on kolmemetrinen.

Kun talon pystytysporukka lopetti urakkansa, raksalle jäivät huhkimaan Riku ja hänen isänsä. Rikulla rakentaminen on veren perintöä. Jo hänen isoisänsä oli sekä puuseppä, metsuri että kirvesmies. Rikun isä puolestaan rakensi oman työnsä ohessa perheelleen kaksi taloa ja lukuisia myös muille. Riku on avustanut bitumikermikaton asentamisessa jo natiaisena.

Huoletonta lämpöä

Ensimmäiseksi sisäpinnat valmistuivat talon arkieteisessä sijaitsevaan tekniseen tilaan, sillä sinne piti saada asennettua taloa ja sen käyttövettä lämmittävä Jämä Star RST Inverter -maalämpöpumppu. Laitteessa on kierroslukuohjattu inverter-kompressori, joka säätyy automaattisesti vastaamaan talon ja käyttöveden tehon tarvetta. Sen ansiosta saavutetaan optimaalinen hyötysuhde ympäri vuoden.

Jämä Star RST Inverter maalämpöpumppu

Maalämpöpumppu sijaitsee talon arkieteisen teknisessä tilassa.

Laitteen vuosihyötysuhde SCOP on huikea 5,4. Integroidun RST-käyttövesivaraajan tilavuus on 180 litraa.

Mirka ja Riku päätyivät maalämpöön pitkälti edellisen talon kokemusten perusteella. Poistoilmalämpöpumpun säätöjen saaminen kohdalleen oli työlästä eikä kuuman veden riittämiseen voinut luottaa.
– Pahinta oli sähkölaskujen ennakoimattomuus. Kesällä sähkölasku saattoi olla satasen kuukaudessa, mutta kylmänä talvikuukautena se pomppasi 400 euroon.
Riku vertaili eri lämmitysmuotoja Motivan sivustolla ja käsitys maalämmön ylivoimaisuudesta vahvistui. Eniten maalämpöpumpussa innosti sähköenergian kulutuksen tasaisuus vuodenajasta riippumatta.

Riku vertaili paikallisten toimijoiden lähettämiä tarjouksia hankkeensa vastaavan mestarin kanssa.
– Kaarinalaisen Lämpö Nurmi Oy:n tarjoama Jäspin ratkaisu oli jo tarjousvaiheessa täydellinen. Kaikki asiat oli valmiiksi mietitty. Vastaavakin kehui, että hyvin mietitty tarjous takaa, ettei edessä ole yllätyksiä.
Myös hinta oli kohdallaan.

Maalämpöumppu hirsitalossa

Yksi maalämpöpumpun hyvistä puolista on myös hiljaisuus, mikä tuo asumismukavuutta.

Ainut muutos tarjoukseen oli erillisestä lämminvesivaraajasta luopuminen, sillä se ei olisi mahtunut kompaktiin tekniseen tilaan lattialämmityksen edellyttämän Jäspi Buffer -puskurivaraajan lisäksi.
– Myyjä kuitenkin vakuutti, että pärjäämme laitteen sisäisen, 180-litraisen varaajan kanssa mainiosti, sillä se riittää viisihenkisen perheen tarpeisiin.

180 metriä syvän energiakaivon porauksen ja järjestelmän asennuksen jälkeen maalämpöpumppu saatiin päälle joulukuussa 2021.
– Sähkön kulutusluvut Naantalin Energian sivuilla ovat aika veikeät katsoa. Maalämpöpumpun käynnistyttyä ja puhallusvillojen puhalluksen jälkeen sähkön kulutus suorastaan romahti, Riku nauraa.

Erinomainen hankinta

Kun perheellä alkaa olla asumiskokemuksia puolen vuoden ajalta, maalämpöjärjestelmä on jo ehtinyt osoittaa oivallisuutensa. Lämmintä vettä on riittänyt. Lattialämmitystä ei tietenkään kesäkaudella ole tarvittu muualla kuin kosteissa tiloissa.
– Katsoin juuri sähköyhtiömme sivuilta, että meidän kokonaiskulutuksemme on ollut noin 1000 kW kuukaudessa. Leijonanosa siitä tulee täydellä teholla pidetyn Novitekin porealtaan lämmityksestä, Riku kertoo.

Maalämpöpumppu hirsitalossa

Perhe pääsi muuttamaan uuteen Naantalin kotiinsa toukokuussa.

Talvella otetaan säännölliseen käyttöön myös olohuoneessa sijaitseva varaava tulisija. Mirka kehuu maalämpöpumpun kuukausittaisten kulujen ennakoitavuuden mukanaan tuomaa mielenrauhaa. Pariskunnan sähkösopimuskin on vielä jonkin aikaa hyvin edullinen.
– Maalämpöpumppu on myös uskomattoman hiljainen, Mirka lisää.
Laite on arkieteisessä liukuovien takana eikä mitenkään äänieristetty. Silti sen käyntiääntä ei kuule – toisin kuin edellisen kodin poistoilmalämpöpumpun.

Maalämpöpumppu uudessa talossa

Mirka Aittola ja Riku Saarela päätyivät uudessa talossaan maalämpöön vertailtuaan eri lämmitysmuotoja.

Mirka ja Riku ovat varmoja, että tässä talossa asutaan loppuelämä. Uutta ei ole tarvetta rakentaa, vaikka ei se rakennusprojekti niin hankala ollut.
– Paljon oltiin yhdessä, naurettiin ja tapeltiin, Riku muistelee.
– Saatiin talo valmiiksi ja ollaan yhä yhdessä – monia kokemuksia rikkaampina!

Löydät Mirkan ja Rikun Instagramista nimellä: @villa_black_naantali

Pyydä tarjous maalämpöpumpulle

Toimiva energiaremontti lähtee aina taloyhtiön tarpeesta

:

Turkulaisten taloyhtiöiden tehokas energiaremontti tuo säästöä asukkaille

Neljä turkulaista asunto-osakeyhtiötä selvitti linjasaneerauksensa yhteydessä vaihtoehtoja kaukolämmölle

Jaanin alueen ryhmäkorjaushanke on valtakunnallisestikin mittava. Ryhmäkorjaushankekokonaisuuteen kuuluu vuosina 1967–69 valmistuneet yhdeksän yhdeksänkerroksista pistetaloa sekä nelikerroksinen lamellitalo, yhteensä 332 huoneistoa.

JÄSPI Jaaninalue maalämpö kerrostalo

Kiinteistön energialaskun pienentämiseksi ekologisesti paras vaihtoehto on yhdistää maalämpö ja lämmön talteenotto.

– Jokainen taloyhtiö on aina yksilö, on tutkittava paitsi taloyhtiön tarpeet myös tekniset reunaehdot. Esimerkiksi ollaanko porauskielto- tai pohjavesialueella, jolloin ei voida porata lämpökaivoja, painottaa Jaaninalueen Huolto Oy:n toimitusjohtaja ja isännöitsijä Mika Varpula Realia Isännöinti Oy:stä.

– Kiinteistön energianlaskun pienentämiseen on useita vaihtoehtoja. Ekologisesti paras vaihtoehto on yhdistää maalämpö ja lämmön talteenotto. Näin tehtiin myös kahdessa Jaanin kohteessa. Mutta lämmitysjärjestelmää valittaessa ei ole vain yhtä oikeaa ratkaisua, muistuttaa Kaukora Oy:n projektimyyntipäällikkö Mikko Rauhala.

– Myös investoinnin takaisinmaksuaika ohjaa päätöksiä. Jos hankitaan laitteita, jotka eivät tuo merkittäviä hyötyjä, otetaan samalla ylimääräisiä huoltokohteita. Siksi kannattaa hyödyntää energia-asioihin perehtyneitä asiantuntijoita, Varpula lisää.

– Jaaninsalpa ja Jaaninhanka käsittävät molemmat kolme pistetaloa, joissa saatiin pienillä vesikatolla tehdyillä ilmanvaihdon kanavointitöillä asennettua lämmöntalteenottopuhallin. Näin hankintakustannukset eivät nousseet suuriksi ja poistoilman lämmöntalteenotto oli kustannustehokasta yhdistää maalämpöjärjestelmään, kertoo Tipitek Oy:n kiinteistökohteiden projektipäällikkö Niko Lappalainen.

– Kolmannessa yhtiössä eli Jaaninkannassa on yksi pistetalo, matala lamellitalo sekä liikehuoneisto, joten olisimme joutuneet asentamaan useita lämmöntalteenottopuhaltimia sekä lämmönkeruulinjoja, jolloin hankintakustannukset olisivat nousseet suuriksi. Oli kustannustehokkaampaa porata riittävä määrä energiakaivoja tarvittavan lämmönkeruutehon saavuttamiseksi, Lappalainen jatkaa.

JÄSPI Jaaninkanta maalämpö kerrostalossa

Jaaninkannan maalämpölaitteet: 3 x Jämä Star 60

Runkoaikataulu maalämpöurakan läpiviemiseksi luotiin jo urakkaneuvotteluvaiheessa. Työsuoritteiden ja urakkarajojen linjaukset olivat alusta asti kaikille selvät.

– Etua on myös siitä, että Tipitek ja Kaukora ovat paikallisia toimijoita, huolto ja varaosien saanti on turvattua. Kaukoran maalämpöpumpuissa on useita kompressoreita, joten jos yksi on huollettavana, voidaan ajaa muilla eikä tarvita kalliimpaa sähkölämpöä. Myös Tipitekin urakkasopimukseen sisältyvä, YSE:stä poikkeava, viiden vuoden takuuaika painoi vaakakupissa, sanoo Varpula.

Urakka loppusuoralla

Alun perin tarkoitus oli viedä sama suunnitelma läpi kaikissa neljässä taloyhtiössä, mutta jo alkumetreillä huomattiin, että tarpeet ja toiveet olivat erilaisia. Siksi päädyttiin tekemään jokaisessa yhtiössä omat päätökset ja urakkasopimukset. Yksi taloyhtiöistä jäi kaukolämpöön ja kahdessa yhtiössä hyödynnettiin poistoilman lämmöntalteenottoa maalämmön rinnalla, jolloin lämpökaivoja ei tarvinnut porata niin montaa.

JÄSPI Jaaninkanta energiavaraajat

–  Yhtiöille tuli säästöä, kun oli vain yksi konsulttifirma ja urakoitsija. Säästimme myös aikataulussa. Normaalisti vastaavan kokoinen urakka kestäisi neljä vuotta, nyt 332 asunnon linjasaneeraus tehtiin 16 kuukaudessa, kertoo Varpula.

– Pakko todeta, että hanke on mennyt äärimmäisen hyvin, kaikki on tehty sovitusti ajallaan ja asukkaat ovat olleet tyytyväisiä. Lämpöpumpputekniikka on luotettavaa, joten siihen kannattaisi panostaa taloyhtiöissä enemmänkin. Alussa osakkailla oli pelkoa, kun kaikki revittiin auki ja piha oli kaaoksen vallassa, mutta kun energiahankkeiden investoinnit on kuoletettu, pääsemme sorvaamaan hoitovastikkeita alaspäin. Säästämme ympäristön lisäksi puhdasta rahaa. Lisäksi saimme ARAn energia-avustuksen, joka lyhensi investoinnin takaisinmaksuajan 10–11 vuodesta 7–8 vuoteen, Varpula sanoo.

Kokenut lämmityskumppani kaikkiin tarpeisiin

Kaukora Oy on lämmittänyt suomalaisia koteja jo vuodesta 1949 Jäspi-, Jämä- ja Akvaterm-tuotemerkeillä. Suomen laajimmasta tuote- ja järjestelmävalikoimasta löytyy tehokas ratkaisu kaikkiin kiinteistöjen lämmitys- ja jäähdytystarpeisiin, olipa energian lähteenä maalämpö, ilma, puu, aurinko tai sähkö. Etävalvottaviin lämpöpumppuihin voidaan yhdistää eri lämmitystekniikoita.

Kaukora toimittaa vuosittain yli 50 000 lämmityslaitetta. Koska lämmityslaitteiden elinkaari on pitkä, on tärkeää, että laitetoimittaja on valmistaja, joka palvelee huolto- ja varaosa-asioissa vielä vuosienkin päästä. Kaukoran vahvuuksia ovat oma tuotekehitys sekä pohjoisten olosuhteiden ja rankkojenkin säävaihteluiden tuntemus. Laitteita kehitetään jatkuvasti myös käyttäjiltä ja jälleenmyyjiltä saatavan palautteen perusteella.

– Lämmitystä tulisi ajatella järjestelmäratkaisuna. Ja energiaremontin kartoitus-, suunnittelu- ja tarjousvaiheessa kannattaa käyttää apuna LVI-suunnittelijaa tai energiakonsulttia. Aina voi ottaa yhteyttä myös meihin, niin autamme projektin käynnistämisessä. Kaikki myyjämme ovat lämmityksen asiantuntijoita, joilla on kyky valita kuhunkin kiinteistöön optimaalinen vaihtoehto, Rauhala lupaa.

Tutustu energiaremontin eri vaihtoehtoihin jaspi.fi/suuret-kiinteistot/ tai ota suoraan yhteyttä Mikko Rauhalaan (040 457 1210 & mikko.rauhala@kaukora.fi) tai Arttu Eskolaan (arttu.eskola@kaukora.fi).

Referenssikortti Jaaninalue (PDF)

Täytä tarjouspyyntö kiinteistön lämmitysjärjestelmälle

Ryhmäkorjaushankkeessa olivat mukana Asunto Oy Jaaninhanka, Asunto Oy Jaaninkanta, Asunto Oy Jaaninrasti ja Asunto Oy Jaaninsalpa.
Hankkeen kokonaiskustannus oli noin 18,5 miljoonaa euroa, josta energiaremontin osuus oli noin 1,5 miljoonaa euroa.
Jaanin alueen hankkeille myönnettiin ARA:n energia-avustusta yhteensä noin 460.000 €.
Lämmöntuotantotavan muutos tuo sekä merkittäviä säästöjä lämmityskustannuksiin (noin 110.000 € vuodessa) että hiilidioksidipäästöihin. Taloyhtiöt tulevat hyödyntämään vuositasolla 2.500 MWh uusiutuvaa energiaa ja säästävät noin 1.790 MWh energiaa vanhaan lämmitysmuotoon verrattuna.
Projektin johdosta, suunnittelusta ja valvonnasta vastasi RTC Vahanen Turku Oy.
Linjasaneeraushankkeen pääurakoitsija oli Rakennuspalvelu J. Martti & Co Oy.
Tipitek Oy vastasi Kaukoran lämpöpumppu- ja lämmöntalteenottojärjestelmien asennuksesta sekä taloteknisistä töistä.
Kaivokenttäurakoitsijana toimi Rototec Oy.

As Oy Jaaninhanka, maalämpö sekä poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmä
– kolme pistetaloa
– 19 maalämpökaivoa, syvyys 345 metriä/lämpökaivo, porausmetrit yhteensä 6555 m
– neljä JÄMÄ STAR 60 kW sekä yksi JÄMÄ STAR 40 kW lämpöpumppua, lämpöpumpputeho yhteensä 280 kW
– kolme lämmöntalteenottopuhallinta VS55
– automaatiojärjestelmä Talotohtori, Enermix Oy
– kaukolämmön lämmityskustannukset olivat noin 78.800 €/vuosi
– yhtiö on lämminnyt lämpöpumpuilla heinäkuusta 2021 saakka
– lämmityskustannukset lämpöpumpuilla noin 28.000 €/vuosi
– vuosittainen säästö 50.800 €

As Oy Jaaninsalpa, maalämpö sekä poistoilman lämmöntalteenottojärjestelmä
– kolme pistetaloa
– 20 maalämpökaivoa, syvyys 310 metriä/lämpökaivo, porausmetrit yhteensä 6200 m
– neljä JÄMÄ STAR 60 kW lämpöpumppua, lämpöpumpputeho yhteensä 240 kW
– kolme lämmöntalteenottopuhallinta VS55
– automaatiojärjestelmä Talotohtori, Enermix Oy
– kaukolämmön lämmityskustannukset olivat noin 75.000 €/vuosi
– yhtiö on lämminnyt lämpöpumpuilla marraskuusta 2021 saakka
– lämmityskustannukset lämpöpumpuilla noin 26.000 €/vuosi
– vuosittainen säästö 49.000 €

As Oy Jaaninkanta, maalämpö
– 15 maalämpökaivoa, syvyys 345 metriä/lämpökaivo, porausmetrit yhteensä 5175 m
– kolme JÄMÄ STAR 60 kW lämpöpumppua, lämpöpumpputeho yhteensä 180 kW
– automaatiojärjestelmä Talotohtori, Enermix Oy
– kaukolämmön lämmityskustannukset olivat noin 50.000 €/vuosi
– yhtiö on lämminnyt lämpöpumpuilla joulukuusta 2020 saakka
– lämmityskustannukset lämpöpumpuilla noin 18.000 €/vuosi
– vuosittainen säästö 32.000 €

As Oy Jaaninrasti jäi kaukolämmön piiriin

Jokaiseen kiinteistöön löydetään oikea lämmitysmuoto

:

Kiinteistön energianlaskun pienentämiseen on useita vaihtoehtoja

 

– Suurimmat säästöt saadaan siirryttäessä kaukolämmöstä tai öljylämmityksestä maalämpöön; ekologisesti paras vaihtoehto on maalämmön ja lämmön talteenoton yhdistäminen. Mutta lämmitysjärjestelmää valittaessa ei ole vain yhtä oikeaa ratkaisua, muistuttaa Kaukora Oy:n projektimyyntipäällikkö Mikko Rauhala.

– Ainoa saneeraus, joka tuottaa kiinteistön ja asuntojen omistajille selkeästi rahaa, on energiaremontti. Lämpöremontin tuomilla säästöillä voidaan kustantaa julkisivuremontti tai jopa pienentää hoitovastikkeita, Mikko Rauhala jatkaa.

Jäspi Satakielenrinne energiaremontti maalämpö

Jos tontti on pieni, osa maalämpökaivoista voidaan korvata poistoilman lämmön talteenotolla.

Energiaremontti alkaa tilannekartoituksella

Haetaanpa taloyhtiölle ARA:n energia-avustusta tai valmistellaan yhtiökokoukselle saneerausehdotusta, tarvitaan tietoa aiemmasta energian ja veden kulutuksesta. Millainen lämmönjakoverkosto on, kuinka kuumaa vettä tarvitaan pattereille kovimmilla pakkasilla ja koska ilmanvaihtokoneisiin on tehty ilmamäärämittaus: tietoja kannattaa kerätä systemaattisesti ja mahdollisimman tarkasti mahdollisimman pitkältä ajalta.

– Kartoituksessa, suunnittelu- ja tarjousvaiheessa voi käyttää apuna LVI-suunnittelijaa tai energiakonsulttia, tai ottaa yhteyttä Kaukoraan, niin autamme projektin käynnistämisessä, Mikko Rauhala sanoo.

Lämmitysratkaisu kohteen mukaan

Maalämpö on investointina suuri, mutta sillä saavutetaan suurimmat säästöt. Jos tontti on pieni, osa maalämpökaivoista voidaan korvata poistoilman lämmön talteenotolla. Kaukolämmön yhteyteen voidaan asentaa poistoilma- tai ilmavesilämpöpumppu ja öljykattilan rinnalle ilmavesilämpöpumppu.

Jäspi Satakielenrinne energiaremontti maalämpö

Maalämpökokonaisuus voidaan räätälöidä kohteen koon mukaan.

Hankkeet eivät aina edellytä lämmönjakokeskuksen uusimista. Mutta eri ratkaisujen yhdistäminen lämpöpumppuun edellyttää ajantasaista automaatiota, jotta järjestelmää voidaan ohjata ja valvoa.

Kokenut kumppani palvelee koko lämmityslaitteen elinkaaren ajan

Jäspi–lämmityslaitteiden valmistaja Kaukora Oy on lämmittänyt suomalaisia koteja jo vuodesta 1949. Suomen laajimmasta tuotevalikoimasta löytyy kaikkiin lämmitystarpeisiin ratkaisu, jolla varmistetaan tehokas lämmitys talvella ja jäähdytys kesällä.

– Lämmitystä on hyvä ajatella järjestelmäratkaisuna. Meiltä löytyy koko järjestelmä, olipa energian lähteenä sitten ilma, maa, bioöljy, kaasu tai sähkö. Jäspin vakiona etävalvottaviin lämpöpumppuihin voidaan yhdistää eri lämmitystekniikoita. Kaikki myyjämme ovat lämmityksen asiantuntijoita, joilla on kyky valita kuhunkin kiinteistöön optimaalinen vaihtoehto, Mikko Rauhala lupaa.

 

Katso Jäspi/Jämä ratkaisut kiinteistöille

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä projektimyyntiimme:

Mikko Rauhala, mikko.rauhala@kaukora.fi, p. 040 4571 210
Arttu Eskola, arttu.eskola@kaukora.fi

Täytä tarjouspyyntö kiinteistön lämmitysjärjestelmälle

Energiaremontti maksaa itsensä alentuneina lämpölaskuina

:

Vuonna 1972 rakennettu Asunto Oy Naantalin Lintulankuja 1 toteutti maalämpöhankkeen, jolla se laski merkittävästi energiakustannuksiaan

 

Jäspi Lintulankuja maalämpö

– 69 asuinhuoneiston kiinteistössä oli alun perin öljylämmitys, vuonna 1995 siirryttiin kaukolämpöön. Nyt 25-vuotias laitteisto tuli
remontti-ikään, joten taloyhtiö lähti tarkastelemaan vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja, kertoo projektipäällikkö Niko Lappalainen, Tipitek Oy:stä.

Tipitek Oy on varsinaissuomalainen pitkän linjan energia-asiantuntija ja urakoitsija, joka toteuttaa sekä taloyhtiöille että kuluttaja-
asiakkaille uusiutuvan energian järjestelmiä. Tipitekin pitkäaikainen kumppani on Kaukora Oy, jonka Jäspi- ja Jämä-lämmityslaitteet tunnetaan valtakunnallisestikin hyvin. Remontin suunnitteluun ja kilpailutukseen valittiin ulkopuolinen asiantuntija. Sama konsultti teki myös hankesuunnittelun, ARA energia-avustushakemuksen E-lukulaskelmineen ja valvoi urakan toteutuksen.

– On taloyhtiön etu, että sekä urakointi että järjestelmän valmistus tulevat paikallisilta toimijoilta. Ja kun tunnemme hyvin Kaukoran tuotteet, saamme asennettua laadukkaan ja toimintavarman järjestelmän, Lappalainen toteaa.

Energia-avustus lyhensi takaisinmaksuaikaa

Kaukolämmön kulutus oli keskimäärin 680 MWh vuodessa, Kaukoran Jämä-maalämpöpumpuilla ja 14 maalämpökaivolla ostoenergian tarve laskee 193 MWh vuodessa.

Jäspi Lintulankuja maalämpö

Lähtötilanteen laskennallinen E-luku oli 315 ja remontin jälkeen 122, eli 61 % parannus täytti kirkkaasti ARAn vaatimukset. Hankkeen kokonaiskustannuksista avustuskelpoiseksi osuudeksi saatiin 50 %, joten ARAn myöntämä avustus oli 25 % kokonaiskustannuksista.

– Lämmityskustannuksien kokonaissäästö on vuodessa noin 32 000 euroa. ARAn myöntämä energia-avustuksen summa 110 000 euroa laskee energiaremontin takaisinmaksuajan alle kymmeneen vuoteen.

Jäspi Lintulankuja maalämpö

Saadulla energiansäästöllä pystytään kuolettamaan laina ja kattamaan lämmityskulut, jolloin vastikkeisiin ei tarvitse koskea, huomauttaa Niko Lappalainen.

Urakkaan kuuluu myös kahden vuoden ylläpito järjestelmälle ja järjestelmän optimointi. Järjestelmän etävalvontajärjestelmä
mahdollistaa tapahtumien seuraamisen ja ohjaamisen reaaliajassa. Näin voidaan seurata, että luvatut säästöt toteutuvat.

Referenssikortti: Naantali Lintulankuja

Katso Jäspi/Jämä ratkaisut kiinteistöille

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä projektimyyntiimme:

Mikko Rauhala, mikko.rauhala@kaukora.fi, p. 040 4571 210
Arttu Eskola, arttu.eskola@kaukora.fi
Ilari Vaara, ilari.vaara@kaukora.fi, p. 02 4374 637

Täytä tarjouspyyntö kiinteistön lämmitysjärjestelmälle

Hankolaisvilla vaihtoi öljystä ilma-vesilämpöpumppuun

:

Villa Ljungbo vaihtoi öljyn ilma-vesilämpöpumppuun

Hankolainen Villa Ljungbo vaihtoi kalliista öljylämmityksestä ilma-vesilämpöpumppuratkaisuun. Suuressa villassa on neliöitä 630 ja huoneitakin 17, joten yksi lämpöpumppu ei riittänyt. Kokonaisuus saatiin rakennettua kahden ilma-vesilämpöpumpun avulla toimivaksi ja käyttökuluiltaan edulliseksi.

Katso lisää: Jäspi ilma-vesilämpöpumppu suuriin kiinteistöihin (jaspi.fi)

Suuren kiinteistön energiakustannukset ovat energiaremontin ansiosta hyvin maltilliset

Anna Wichmannin perheen koti Villa Ljungbossa ei ole tavallisimmasta päästä. Suomen ensimmäisiin naislääkäreihin kuuluva Viva Sofia Lagerborg rakennutti persoonallisen hirsirakennuksen vuosina 1910 –1913 Ljungbon tuberkuloosiparantolaksi. Sen suunnitteli arkkitehti Signe Lagerborg-Stenius, joka oli myös aktiivinen naisasianainen.

Villa Ljungbo sali

Villa Ljungbo sijaitsee hieman keskustan ulkopuolella, mäntykankaalla, kuten aikansa tuberkuloosiparantoloiden pitikin. Vuosia tyhjillään ollut, purettavaksi tuomittu rakennus oli jo päässyt hyvin huonoon kuntoon, kun Anna Wichmann sen löysi. Vaikka rakennuksen omistaneen Hangon kaupungin mukaan hanke ei varmaankaan kovin järkevältä vaikuttanut, Anna Wichmann ei antanut periksi. Kauppahinta ei ollut suuri, mutta sitäkin enemmän Villa Ljungbon uusi omistaja sai varautua panostamaan rakennuksen peruskorjaamiseen.

Uskomaton urakka

Jokainen vanhan omakotitalon peruskorjannut tietää, miten suuresta urakasta on kysymys. Villa Ljungbon kohdalla kaikki oli monin kerroin haastavampaa. Talossa on neliöitä 630 ja huoneitakin 17.

Viime vuosisadan alussa rakennetussa talossa riitti tehtävää: sekä julkisivut että katto piti korjata – vesivahinkovaurioista puhumattakaan. Niin käyttövesiputkisto kuin vanhentunut ja riittämätön sähköistyskin oli uusittava. Myös sisätiloissa oli tehtävä pintaremonttia.

Suurimman osan työstä Wichmannit tekivät itse. Ammattilaisten apuun he kääntyivät tarvittaessa ja tietenkin luvanvaraisissa töissä.

Villa Ljungbo Anna Wichmann

Jättimäinen urakka on edennyt uskomattoman nopeasti. Anna Wichmann on tehnyt sankarillisen kulttuuriteon pelastaessaan jälkipolville yhden jo unohdetuista suomalaisen puuarkkitehtuurin helmistä. Wichmannit ovat kunnostaneet taloa sen viime vuosisadan alun henkeä ja historiaa kunnioittaen. Tuloksena on konstailematon, lämminhenkinen ja yhteisöllinen suuri hankolaishuvila, jonka salissa voi aistia kaikuja menneiltä ajoilta.

Wichmanneilla on käytössään neljä huoneen asunto. Villa Ljungbossa asustaa myös kymmenen vuokralaista, jotka käyttävät huvilahuoneitaan enimmäkseen kakkosasuntonaan.

Lämmitysjärjestelmä tarvitaan

Alun perin varmaankin hiili- ja puukeskuslämmitteistä taloa oli sittemmin lämmitetty öljyllä. Kattila kuitenkin sijaitsi viereisessä, uudemmassa ja myös tyhjilleen jääneessä vanhainkotirakennuksessa. Kaupan ehtona oli, että taloon tuli hankkia itsenäinen lämmitysjärjestelmä.

Maalämpö ei tullut kyseeseen, koska tontti sijaitsee pohjavesialueella.

Villa Ljungbo ilma-vesilämpöpumppu

–Arkkitehtienoni suositteli ilma-vesilämpöpumppuja, Anna Wichmann kertoo.

Urakoitsijan löytäminen tavanomaista haastavampaan hankkeeseen ei osoittautunut aivan helpoksi – varsinkaan, kun Anna Wichmann halusi hyödyntää olemassa olevan vesikiertoisen patterijärjestelmän. Osa vanhoista valurautapattereista onkin aivan erityisen kauniita.

Porilainen LVI-Ilmarinen Oy:n Jouko Lindroos ei kauhistunut projektin laajuutta, vaan ymmärsi heti, mitä asiakas halusi ja miten se toteutetaan.

Anna Wichmann päätyi Jäspi Nordic kiinteistöilma-vesilämpöpumppuihin, sillä ne toimivat loistavasti osana hybridilämmitysjärjestelmää. Hän on suunnitellut liittävänsä järjestelmään tulevaisuudessa myös aurinkokeräimet tasaamaan kesällä lämpimän käyttöveden kulutuspiikkiä. Villa Ljungbossahan lämmintä käyttövettä kulunee eniten juuri kesällä lomien aikaan ja Hankohan on tunnetusti yksi Suomen aurinkoisimmista paikkakunnista.

Kun tavalliseen omakotitaloon riittää yksi ulkoyksikkö ja yksi ilma-vesilämpöpumppu, näin suureen kohteeseen niitä tarvitaan tuplaten. – Villa Ljungbon järjestelmässä on kaksi 16 kilowatin Jäspin Inventer Nordic -ulkoyksikköä rinnan kytkettynä ja yksi viidensadan litran Jäspi Buffer -puskurivaraaja, johon kytkettiin 27 kilowattia sähkövastuksia. Ne toimivat tarvittaessa lisälämmönlähteenä. Käyttövesivaraajien tilavuus on yhteensä tuhat litraa. Käyttöveden tarve mitoitettiin kolmellekymmenelle henkilölle, Jouko Lindroos kertoo.

Lämpöä riitti eikä sähkölasku hirvittänyt

Lämmitysjärjestelmäremontti toteutettiin keväällä 2020 ja Villa Ljungbossa on nyt asuttu läpi eteläsuomalaisittain harvinaislaatuisen talven yli – hyvällä menestyksellä. Hangossa poikkeuksellisista pakkasista saatiin nauttia monen viikon ajan.

Villa Ljungbo lämmitysjärjestelmä

Anna Wichmann sanoo, että järjestelmä vaati toki ensimmäisenä talvena hieman säätämistä, jotta lämmöt sisällä eivät pakkasen kiristyessä laskisi nopeasti.

Villa Ljungbon energiankulutusta ei oikeastaan voi verrata aikaisempaan, jopa sähkötaulu oli aiemmin naapurirakennuksen kanssa yhteinen. Lämmitettäviin kuutioihin nähden sähkölasku on Anna Wichmannin mielestä kuitenkin ollut pieni.

–Pakkaskuukausinakin sähkölasku (siirto ja käyttö) pysyi noin tuhannessa eurossa. – Kesäkaudella käyttösähkön osuus on joinain kuukausina jäänyt alle sadan euron, joskin sähkönsiirto tuo kuukausihintaan lisää noin pari sataa euroa.

Löydät Villa Ljungbon Instagramista nimellä: @villalifefinland

Katso lisää Jäspi Basic Nordic ilma-vesilämpöpumpusta

Katso lisää Jäspi Basic Split ilma-vesilämpöpumpusta

Videosarja: Remontoitavaan taloon ilma-vesilämpöpumppu

:

Ilma-vesilämpöpumpun valintaprosessi remontoitavaan taloon

Miksi valitset taloosi ilma-vesilämpöpumpun? Mitä valintakriteereitä sinulla on lämmitysjärjestelmälle? Mitä asioita sinun tulisi miettiä ennen uuden ilma-vesilämpöpumpun asennusta? Videosarjassa asennetaan kolmikerroksiseen täysin saneerattavaan taloon Jäspi Tehowatti Air ilma-vesilämpöpumppu.

Osa 1: Lämmitysmuodon valinta
Osa 2: Merkkivalinta
Osa 3: Lämmitysmuodon ekologisuus
Osa 4: Hybridilämmitys
Osa 5: Lämmitysmuodon vaihdon kustannukset
Osa 6: Lupa-asiat
Osa 7: Ennen asennusta

Ilma-vesilämpöpumppu remontoitavaan taloon, osa 1: lämmitysmuodon valinta

Ilma-vesilämpöpumppu remontoitavaan taloon, osa 2: merkkivalinta

Ilma-vesilämpöpumppu remontoitavaan taloon, osa 3: lämmitysmuodon ekologisuus

Ilma-vesilämpöpumppu remontoitavaan taloon, osa 4: hybridilämmitys

Ilma-vesilämpöpumppu remontoitavaan taloon, osa 5: lämmitysmuodon vaihdon kustannukset

Ilma-vesilämpöpumppu remontoitavaan taloon, osa 6: lupa-asiat

Ilma-vesilämpöpumppu remontoitavaan taloon, osa 7: ennen asennusta

Katso lisää: Jäspi Tehowatti Air Split ilma-vesilämpöpumppu (jaspi.fi)

Lisätietoa energia-avustuksesta ja muista tukivaihtoehdoista: Tukivaihtoehdot lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen – Jäspi (jaspi.fi)

Video: Ilma-vesilämpöpumpulla eroon suorasta sähkölämmityksestä

:

Ilma-vesilämpöpumpulla eroon suorasta sähkölämmityksestä

Kangasalla sijaitsevan, vuonna 1986 rakennetun tiilitalon energiatehokkuus- ja ekologisuusarvot paranivat, kun suora sähkölämmitys vaihdettiin vesikiertoiseen ilma-vesilämpöpumppujärjestelmään. Jäspi Tehowatti Air Split lämmittää nyt sekä käyttöveden että talon koko 180 + 180 neliön alalta. Energiaremontin jälkeen sähkölaskuun tulee säästöä noin 30-40 %, ja talon jälleenmyyntiarvo paranee rutkasti.

Sähkölämmityksen vaihtaminen ilma-vesilämpöpumppuun tuo selvää säästöä energiakuluihin

Kun suora sähkölämmitys vaihdetaan ilma-vesilämpöpumppuun, syntyy energiakuluissa iso säästö. Tero Välimaan suuressa talossa Kangasalla energiakulut putoavat jopa 30 prosenttia. Myös asumismukavuus parani merkittävästi.

Tero Välimaa ei syksyllä 2019 reissulle lähtiessään arvannut, että takaisin tullessa edessä olisi pikainen muutto. Myyntiin laitettu omakotitalo olikin löytänyt ostajansa ja aikaa uuden kodin etsimiseen oli kaksi kuukautta.

Lvi-, sähkö- ja rakennusalan yrittäjä oli ajatellut ehkä rakentaa kokonaan uuden talon, mutta ihan sellaisella aikataululla se ei tietenkään käynyt päinsä.

Onneksi myynnissä oli tuttu talo läheltä, aivan Kangasalan keskustasta. Arkkitehdin suunnittelema, näyttävä vuonna 1986 valmistunut aumakattoinen talo oli hyvin rakennettu. – Isäni asensi siihen aikanaan sähköt, Tero Välimaa kertoo.

Tilaa talossa on 180 neliötä asuinkerroksessa ja kellarissa. Se on enemmän kuin riittävästi Tero Välimaalle, hänen vaimolleen Heli Jalanderille ja kahdelle koiralle. Perheen neljä aikuistunutta lasta ovat jo muuttaneet omilleen.

Suora sähkölämmitys tarvitsi korvaajan

Uuden talon rakentamisen sijaan Tero Välimaa valmistautui perusteelliseen remonttiprojektiin: pintojen ja talotekniikan uusimiseen sekä lämmitys- ja lämmönjakojärjestelmän uudistamiseen.

Rakenteellisesti talo oli onneksi erinomaisessa kunnossa ja ikäisekseen tavanomaista paremmin eristetty sekä tiivis. Kellarikerros sijaitsee yhtä seinää lukuun ottamatta maan alla ja kaikkiaan 50 sentin paksuisen styrox-eristetyt harkkoseinät pitävät hyvin lämpöä. Yläkerran julkisivuissa eristettä oli 220 milliä ja yläpohjassa kovaa villaa 350 milliä.
– IV-kanavia asentaessani lisäsin yläpohjaan puhallusvillaa vielä saman verran, Tero kertoo.

Tero Välimaa aloitti talon remontoimisen taloteknisistä järjestelmistä. Taloon tarvittiin koneellinen, lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihto. Hänen isänsä talon edelliselle omistajalle aikanaan asentamat sähköt oli uusittava.

Myös lämmitystavan suhteen oli tehtävä päätös.

Talossa oli suorasähkölämmitys, kuten on tavallista 1980-luvun puolivälissä rakennetuissa taloissa. Lisälämmönlähteenä yläkerrassa on arkkitehdin suunnittelema varaava takka.

Ottaen huomioon, miten suuresta rakennuksesta on kysymys, se ei ollut kuitenkaan aivan kauhea lämmityssähkön syöppö.
– Edellisen omistajan mukaan sähköä oli vuositasolla kulunut noin 20 000 kWh, Tero kertoo.

Taloudellista, saati sitten ympäristön kannalta suotuisaa, suorasähkölämmitys ei tietenkään ole – etenkään suuressa talossa. Myös vanhat sähköpatterit alkoivat muutenkin olla käyttöikänsä päässä.

Ilma-vesilämpöpumppu osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi

Tero Välimaa on ehtinyt myydä vuosien mittaan asiakkailleen parisataa maalämpöpumppua, joten olisi ollut luontevaa hankkia samanlainen omaankin kotiin. Energiakaivon porauttaminen harjun kupeessa sijaitsevaan taloon ei kuitenkaan ole kustannustehokas ratkaisu.

Ilma-vesilämpöpumppu on maalämpöpumpulle luonteva vaihtoehto. Tutkailtuaan markkinoilla olevia laitteita Tero Välimaa päätyi Jäspi Tehowatti Airiin, jossa on MyUpway-etävalvonta vakiona.

–Laite on todella tehokas. Hyvissä olosuhteissa sen hyötysuhde (COP) on lähellä viittä. Meillä järjestelmään kuuluu Jäspi Split 12 kW:n ulkoyksikkö, sisäohjainyksikkö sekä Jäspi lisäwatti sähkökattila, joka pitää huolen, että lämpöä riittää kovillakin pakkasilla.

Laitteen sisäyksikkö on vain 1,8 metriä korkea, mikä on hyvä asia, kun sitä sovitetaan matalaan kellaritilaan. Sisään rakennettuun varaaja mahtuu 215 litraa vettä, josta riittää käyttövettä suureenkin tarpeeseen.

– Tosin kaksi aikuista ei enää kuumaa vettä kovin paljon tarvitse, Tero naurahtaa.

–Täältä kellarista muuten lähti 15 vuotta vanha Jäspin lämminvesivaraaja kiertoon mökkikäyttöön. Se oli edelleen aivan priimakunnossa, hän hehkuttaa.

Mittava remontti sujui hyvin isännän suuren avun vuoksi

Energiaremontin toteuttaminen suuressa talossa vaatii melkoisesti aikatauluttamista ja sopeutumista, jos sen keskellä on asuttava. Vaikka vesikiertoinen lattialämmitys olisikin ollut asumismukavuuden kannalta ykkösvalinta, sen asentaminen ei ollut järkevää.

Alan ammattilaisena Tero teki suuren osan töistä itse. Sähköpattereiden poistamisen jälkeen lämpölinjan putkille oli porattava reitit holvin läpi. Kellarikerroksen katossa komposiittiputket jätettiin eristämättä tarkoituksella.

Loput urakasta toteutti yrittäjä Sami Lehtinen SL-Putki Oy:stä.

– Putkitöiden osaltahan kohde oli toki helppo, kun asiakas teki ennalta sovitusti paljon valmistelutöitä. Oikeastaan ainut haaste oli mahduttaa lämpöpumpun putkituksia pieneen tilaan, Sami Lehtinen kertoo.

Energiakuluihin on tulossa merkittävä säästö

Ilma-vesilämpöpumppu käynnistyi lokakuun alussa 2020, joten uudesta lämmitysjärjestelmästään Tero Välimaalla on vasta lyhyt kokemus. Varovaisestikin arvioiden hän uskoo säästävänsä pitkällä aikavälillä lämmityskustannuksissa noin 30 prosenttia.

Muutakin iloa remontista on jo saatu.
– Huomasin jo yhden käyttökuukauden jälkeen, että lämpö on asuintiloissa miellyttävän tasainen. Asumismukavuus siis kohentui. Ja vaikka remontoimmekin taloa loppuelämämme kodiksi, on mukava tietää, että tällaisen investoinnin jälkeen myös talon jälleenmyyntiarvo on huimasti parantunut, Tero summaa.

Katso lisää: Jäspi Tehowatti Air Split ilma-vesilämpöpumppu (jaspi.fi)

Lisätietoa energia-avustuksesta ja muista tukivaihtoehdoista: Tukivaihtoehdot lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen – Jäspi (jaspi.fi)

Tukivaihtoehdot lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen

:

Monta avustus- ja rahoitusvaihtoehtoa

Lämmitysremontille on saatavissa erilaisia tukia niin omakotitaloon kuin suurempaankin kiinteistöön. Osa tukimuodoista on loppunut vuonna 2023/2024 hallituksen linjausten vuoksi.

Tukiviidakossa saattaa helposti mennä vaihtoehdoista sekaisin, joten kokosimme päätösten tueksi listan eri tukimuodoista. Alla lyhyesti tärkeimmät asiat kustakin tukimuodosta.

Kotitalousvähennys öljylämmityksestä luopujalle

  • Kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 3500 euroa henkilöltä, omavastuu on 100 euroa
  • Vähennyksen saa 60 % teetetyn työn osuudesta, ei laitteista
  • Jos palkkasit työntekijän, voit vähentää 30 % palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut
  • Voi olla kannattavin vaihtoehto maalämpöön siirtyessä
  • Haetaan verohallinnon kautta: www.vero.fi

ELY-keskuksen tuki öljylämmityksestä luopujalle

LOPPUNUT toistaiseksi: ARA:n avustus matalalämpötilaiseen kaukolämpöön siirtymiseksi

  • Tuki myönnetään valtion asuntorahaston varoista
  • Voidaan myöntää vähintään puolet vuodesta vakituisesti asuinkäytössä oleviin asuntoihin (esim. omakoti-, pari- ja ketjutalot, asuinkerros- ja rivitalot)
  • Kaukolämpölaitteiston poistamiseen ja uusimiseen matalalämpötilaisen kaukolämmön laitteisiin (mitoituksen perusteena oleva kaukolämmön tuloveden lämpötila enintään 90 °C)
  • Samassa yhteydessä myös lämmitysjärjestelmän säädön ja tasapainotuksen kustannuksiin
  • Tuki pientalolle 2000 euroa + 500 euroa säätämisestä
  • Tuki rivitalon laitteistoa kohden 3000 euroa + 1000 euroa
  • Tuki asuinkerrostalon laitteistoa kohden 4000 euroa + 2000 euroa
  • Tukea ei saa, jos hakee muuta avustusta
  • Haetaan ennen toimenpiteiden aloittamista (viimeistään 31.10.2024)
  • Maksetaan hyväksyttyjen toimenpiteiden valmistumisen jälkeen
  • Haetaan ARA:lta: Ara > Avustus matalalämpöiseen kaukolämpöön siirtymiseksi

Jäspi jälleenmyyjä

LOPPUNUT toistaiseksi:
ARA:n energia-avustus

  • 4000 tai 6000 euroa (asuntokohtaisesti)
  • Lähinnä taloyhtiöille sopiva
  • Öljylämmityksen saa jättää tukilämmitysmuodoksi
  • Tarvitaan energialaskelma, joka teetetään asiantuntijalla
  • Vaatii usein muitakin energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä
  • Haetaan ARA:n kautta: www.ara.fi

ARA:n tuki erityisryhmille

  • Yli 65-vuotiaille ja vammaisille omakotiasujille
  • Rikkinäisten tai elinkaaren päässä olevien lämmitysjärjestelmien korjaamiseen tai uusimiseen
  • Yli 65-vuotiaiden, vähävaraisten hakijoiden remonttikuluista korvataan puolet
  • Haetaan ARA:lta: www.ara.fi

Energiatuki Business Finlandilta

Muista lisäksi rahoitusmahdollisuus

  • Jäspi-Lämmitysrahoitusta voi saada, vaikka hakisi edellä mainittuja tukia
  • Rahoitus 2500 – 50 000 euroa

 

Lisätietoa myös Motivalta: Öljylämmityksen vaihtajalle – Motiva

Tietoa omakotitalojen ajankohtaisista asioista myös Omakotiliitolta

Tietoa avustuksista ja sähkönsäästöstä:  astettaalemmas.fi/

Jäspi-lämmitysrahoitus

Kokemuksia

Jäspi yhteystiedot

Kaukora Oy
Tuotekatu 11, 21200 RAISIO
www.jaspi.fi
kaukora@kaukora.fi
p. 02 4374 600
Vaihde arkisin klo 8-16