Asuminen tuottaa kolmasosan keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä. Merkittävin vaikutus on sillä, miten talon ja käyttöveden lämmität. Vanhassakin talossa voi asua ekologisesti energiaa tuhlaamatta.
”Ilmastonmuutos ei jätä ketään eikä mitään rauhaan. Asumisen osalta tärkeintä on se, millä koti lämpenee. Lämmitykseen käytettävästä energiasta kaksi kolmasosaa tulee yhä fossiilisista polttoaineista. Ihmisille on usein epäselvää, miten se oma lämpö patteriin tulee.” Näin asunto- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen pohti asumisen lähivuosien muutoksia lokakuun puolivälissä. Viesti oli, että nyt on todellakin aika panostaa uusiutuvaan energiaan kotien lämmitysratkaisuissa.
Jo aiemmin sama ministeri on kertonut, että valtiovalta haluaa hiilijalanjäljen osaksi rakennusmääräyksiä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Talojen energiatehokkuuttahan ohjataan jo nyt rakennusmääräysten kautta, mutta hiilijalanjälki on vielä laajempi asia ja vaikuttaa mm. talon materiaaleihin.
Vanhassa paljon säästömahdollisuuksia
Tänä vuonna Suomessa rakennetaan arviolta 7 500 uutta pientaloa. Vuoden alun jälkeen rakennusluvan saaneiden talojen pitää olla lähes nollaenergiatasoisia. Paljon suurempi säästöpotentiaali on kuitenkin 1,1 miljoonassa vanhassa pientalossa, yli 80 000 rivi- ja ketjutalossa sekä yli 60 000 kerrostalossa.
Jo ovien ja ikkunoiden tiivistämisellä, sisälämpötilan laskulla 18-20 asteeseen ja käyttämättömien tilojen lämpötilan vielä reilummalla laskulla talvikaudeksi on selvä vaikutus kodin energialaskuun ja päästöihin. Kuuman käyttöveden tuhlailuun kannattaa myös kiinnittää huomiota.
Vielä tehokkaammin perhe säästää ja osallistuu ilmastotalkoisiin, kun vanhaan taloon vaihdetaan modernit ovet ja ikkunat, ainakin yläpohja lisäeristetään ja vanha öljy- tai sähkölämmitys vaihdetaan uusiutuvaa energiaa hyödyntävään lämpöpumppuun. Ja mikä parasta, nämä perheen hiilijalanjälkeä pienentävät investoinnit maksavat itsensä takaisin vuosien aikana kertyvinä tuntuvina säästöinä.
Vanhassakin talossa voi asua ekologisesti energiaa ja ilmastoa säästäen. Ympäristöministeriön muutaman vuoden takaisen selvityksen mukaan 90-neliöisessä 1940-luvun talossa asuva nelihenkinen perhe pärjäsi ekologisuudessa väljästi asutulle isommalle passiivitalolle.
Tekikö 1940-luvun talossa asunut perhe ihmeitä tai tinkikö se asumismukavuudesta niin, että talvella piti kulkea kotona palttoo päällä? Ei todellakaan, vaan keinot olivat yksinkertaisia. Talvella asuintilojen lämpötila pidettiin 21,5 asteessa. Rakenteellisesti talo oli yhä lähes alkuperäisasussaan, mutta ratkaiseva parannus tehtiin, kun taloon asennettiin lämmityksestä ja käyttöveden tuotosta huolehtiva ilma-vesilämpöpumppu ja uusi energiatehokas varaaja.
Aurinkoa, puuta ja muuta
Uusiutuvan energian hyödyntäminen on helppoa, sillä sitä löytyy runsaasti lähiympäristöstämme. Esimerkiksi kotipihojemme maaperään ja ilmaan varastoitunutta auringon energiaa voi käyttää vuoden ympäri lämpöpumpuissa – lämmityskattilassa tai takassa hyödynnettävää polttopuuta löytyy runsaasti jokaisen kotinurkilta.
Lähes jokaisessa pientalossa on tulisija, jolla voi tuottaa vähintään lisälämpöä talvikaudella. Puulämmityksen merkitys korostuu etenkin pahimpina pakkaskausina, sillä fossiilisilla polttoaineilla tuotetaan yhä runsaasti sähköä ja kaukolämpöä. Ilmastotalkoiden kannalta on tärkeää, miten vihreän sähkön ja etenkin puhtaan tuulivoiman osuus lisääntyy lähivuosikymmeninä.
Moni on innostunut aurinkoenergiasta, joka tuottaa hyvin alkukeväästä pitkälle syksyyn. Lämpöä tuottavilla aurinkokeräimillä voidaan Suomessakin tuottaa helposti kolmasosa talon vuosittain tarvitsemasta kokonaisenergiasta. Viime vuosina suosiotaan kasvattaneilla aurinkopaneeleilla voidaan puolestaan tuottaa vaikka kaikki kodin käyttösähkö noin puolen vuoden ajan. Paneeleilla voidaan ladata myös varaajaa.
Muutos on ollut nopeaa, eikä kukaan pidä enää esimerkiksi aurinkoenergiaa propellihattujen haihatteluna. Moni ihan tavallinen perhe on jo investoinut vapaaehtoisesti aurinkoiseen tulevaisuuteen ja hankkinut katolleen järjestelmän, joka tuottaa vuosikymmeniä puhdasta energiaa.
Ei olisi mahdotonta, jos aurinkoenergian hyödyntäminen tulisi jopa pakolliseksi uusissa taloissa. Rakennuslupa voisi hellitä taloon vasta, kun siihen hankitaan tietty määrä aurinkoenergiaa ja se sijoitetaan niin, että katon suunta ja kulma soveltuvat parhaalla mahdollisella tavalla aurinkoenergian hyödyntämiseen.
Loppujen lopuksi avainsana on hybridi. Mikään yksittäinen talon energiatehokkuutta ja hiilijalanjälkeä pienentävistä keinoista ei yksin ole ratkaisu, vaan kaikkien osien ja tekojen summa tuo lopulta toivotun tuloksen. Eikä yksikään perhe ratkaise meitä kaikkia uhkaavaa ilmastonmuutosta omin voimin, vaan teemme sen yhdessä pieni ekoteko kerrallaan.
Katso Jäspi ilma-vesilämpöpumput tästä
