Yksi parhaista ekoteoista on lämmittämisen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.
Ekotekoja on pieniä ja suuria, ja kaikilla on merkitystä lastemme ja koko maapallon tulevaisuuden kannalta. Lue tästä konkreettiset neuvot!
Noin 70 prosenttia Suomessa syntyvistä ilmastopäästöistä on lähtöisin kotitalouksissa tehdyistä valinnoista. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 10 300 hiilidioksidikiloa vuodessa.
Täällä kylmässä Pohjolassa kotitalouksien suurimmat hiilidioksidipäästöt aiheutuvat asumisesta. Esimerkiksi automme aiheuttavat reilusti alle puolet asumisen päästöistä.
Jokainen voi vähentää hiilidioksidipäästöjään valinnoillaan. Osa muutoksista voi olla helppoja toteuttaa, toisten tekeminen on huomattavasti vaikeampaa. Kannattaakin aloittaa muutoksista, jotka omalla kohdalla ovat mahdollisia toteuttaa ja joilla omaan hiilijalanjälkeen on suurin vaikutus. Tämänhetkinen maailmantilanne pakottaa meidät toimimaan ja esimerkiksi liikenteen päästöt vähenevät automaattisesti. Valintoja pitää kuitenkin tehdä koronakevään jälkeenkin.
Voit esimerkiksi miettiä valintojasi ruokaostoksilla ja lisätä kasviksien osuutta ruokavaliostasi. Se on helppoa.
Liikkuminen aiheuttaa suomalaisen päästöistä keskimäärin 20 prosenttia. Pitkät, lentomatkailua vaativat lomareissut voi ongelmitta vaihtaa lähimatkailuun pysyvästikin.
Kaupunkilaiset voivat siirtyä käyttämään enemmän joukkoliikennettä tai pyöräillä ja kävellä lyhyitä matkoja nykyistä useammin.
Jotkut äkkiseltään selkeät valinnat ovatkin hankalampia, kun niitä joutuu tarkemmin pohtimaan. Pitkien välimatkojen Suomessa auto on asutuskeskusten ulkopuolella asuville välttämättömyys. Sähköautoon vaihtaminen voi joutua odottamaan akkuteknologian kehittymistä sekä nykyisten akkujen valmistukseen liittyvien eettisten ja ympäristöön liittyvien ongelmien ratkaisemista.
Jos haluat vinkkejä, miten voit pienentää hiilijalanjälkeäsi, voit tehdä Sitran elämäntapatestin.
Lämmitysmuodolla on suuri merkitys
Asuminen – lämmittäminen, sähkö sekä veden kulutus – muodostavat ilmastopäästöistämme keskimäärin 30 prosenttia.
Kodin lämmittämiseen kuluu väkisinkin energiaa, mutta voimme vaikuttaa asumisemme hiilijalanjälkeen kahdella tavalla: sillä, miten lämpiminä kotimme pidämme ja sillä, miten sen lämmitämme.
Kerrostalot lämmitetään yleensä kaukolämmöllä. Yksittäinen asukas ei voi kaukolämmön tuotantotapaa valita. Jokainen saa kuitenkin valita oman omakotitalonsa lämmitysmuodon ja siten vaikuttaa aiheuttamiensa päästöjen määrään.
Kysymys ei ole pelkästään ympäristön hyväksi toimimisesta. Lämmitysjärjestelmän uudistaminen säästää myös lämmitysenergiaa ja sen ostamiseen käytettävää rahaa.
Hyvästä vielä parempaan
Suomessa on edelleen 150 000 öljyllä lämpenevää taloa ja niiden asukkaat ovat hyvin toimivaan, talon ja sen käyttöveden varmasti kovillakin pakkasilla lämmittävään lämmitysjärjestelmäänsä tyytyväisiä.
Kun edessä on energiaremontti, valittavana on hyviä vaihtoehtoja. Vaikka täysin päästötöntä lämmitystapaa ei olekaan, viisas valitsee oman kiinteistönsä kannalta parhaan tavan energiaremontin toteuttamiseen.
Moderni bioöljylämmitys on ympäristön kannalta hyvä ratkaisu. Sen energiatehokkuus on suuri, sillä kattila muuttaa 94 prosenttia polttoaineen energiasta lämmöksi. Remontti on helppo toteuttaa, sillä usein vanhan kattilan vaihto riittää.
Bioöljykattilan rinnalle voidaan rakentaa myöhemminkin moderni hybridilämmitysjärjestelmä. Aurinkolämmitys tai lämpöpumppu huolehtii pääsääntöisesti lämmityksestä ja bioöljyllä varmistetaan talon lämpiäminen pakkaskauden huippukulutuksissa.
Ilma-vesilämpöpumpun liittäminen olemassa olevan kattilan rinnalle on kannattavin ja helpoimmin toteutettava energiansäästökeino ja ilmastotoimi, jonka öljy- tai sähkökattilalla lämmittäjä voi toteuttaa.
Nopeasti asennettava ja tehokas ilma-vesilämpöpumppu huolehtii luotettavasti sekä talon lämmityksestä että käyttöveden tuotosta. Ympäristöä säästäessään se leikkaa jopa 60 prosenttia lämmityslaskusta. Ilma-vesilämpöpumpun nykyisen öljykattilan rinnalle liittämällä voi saavuttaa lämmityskustannuksissa jopa tuhannen euron vuosisäästöt.
Vaikka ilma-vesilämpöpumppu olisi aluksi hankittu öljykattilan rinnalle, koko järjestelmä voidaan myöhemmin vaihtaa myös pelkästään ilma-vesilämpöpumpulla toimivaksi.
Muista energia-avustukset
Energiansäästö- ja ilmastotekoja varten saa myös avustuksia. ARA myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020-2022. Lämpöpumppu- ja lämmöntalteenottojärjestelmien sekä aurinkoenergian hyödyntämiseen käytettäville laitteistoille kaapeli- ja putkivetoineen voi saada avustusta 50 prosenttia. Työt voi aloittaa ennen kuin hakemus on toimitettu ARAan. Hakemus on toimitettava viimeistään 30.6.2020.
Saneerauskohteissa ilma-vesilämpöpumpun asennuksesta saa myös kotitalousvähennyksen verotuksessa. Energia-avustusta ja kotitalousvähennystä ei voi kuitenkaan saada samaan tarkoitukseen.
