Turkulainen perhe valitsi omakotitaloonsa modernin maalämpöpumpun, joka käy aina optimaalisella teholla. Tämä auttaa säästämään sähköä ja pidentää pumpun teknistä käyttöikää.
Joskus sanotaan leikkisästi, että nykytalo lämpiää vaikka hiustenkuivaajalla. Tässä Turun Pitkämäessä sijaitsevassa kodissa on kuitenkin pelattu varman päälle. Vastavalmistuneen rinnetalon teknisessä tilassa seisoo lämmityksen keskusyksikkö, nimellisteholtaan 6 kW:n maalämpöpumppu mallia Jämä Star RST Inverter.
Maalämpöpumppu toimii kuten jääkaappi, mutta käänteisesti, eli kylmän sijasta se tuottaa lämpöä. Laitteen äänitaso on yllättävän hiljainen – jääkaapin hurinakin on äänekkäämpi.
Maalämpöpumppu tuottaa lämmitysveden kahteen lattialämmityspiiriin, joista toinen on kuivissa huonetiloissa ja toinen kosteissa tiloissa. Lisäksi pumppu tuottaa lämpimän käyttöveden.
Maalämpöpumppu lämmittää kaksi lattialämmityspiiriä, joista toinen on kosteissa tiloissa. Lämpimänä kesäkautena se yksinään on käytössä.
Talon maalämpöpumppu on Jäspin Jämä Star RST Inverter. Kompaktin kokoisena se olisi mahtunut pienempäänkin tekniseen tilaan, koska lattia-alan tarve on vain noin 0,8 neliömetriä.
Aurinko- ja geoenergiaa lämpökaivosta
Maalämpöpumppu noutaa maan uumeniin varastoitunutta aurinko- ja geoenergiaa lämpökaivosta keruuputkessa kiertävän lämmönkeruunesteen välityksellä. Rakennuspaikalle poratun kaivoreiän syvyys, 150 metriä, perustuu tarkkoihin laskelmiin.
Maatöiden yhteydessä 1,5 metrin syvyyteen laitettu keruuputki olisi tullut halvemmaksi, mutta 900 neliön tontin pintamaahan ei mahdu tarvittavaa määrää keruuputkea.
Lämpöpumpun keskiarvoinen vuosihyötysuhde eli SCOP-luku on 5,5. Se tarkoittaa, että yhden kilowatin ottoteholla laiteesta saa antotehoa jopa 5,5 kW. Vuosihyötysuhteeltaan laite lukeutuukin markkinoiden kärkiryhmään.
Harkoista rakennetussa rinnetalossa on lämmitettäviä tiloja 155 neliötä, ja sen energialuokka on C.
– Uskoisin, että vuotuinen sähkönkulutus lämmityksen ja käyttöveden osalta on luokkaa 4 500 kilowattituntia ja kokonaissähkönkulutus valaistuksineen alle 10 000 kilowattituntia, talon isäntä sanoo.
Keittiön ja olohuoneen yhdistelmä on avara ja valoisa. Maalämpöpumppu auttaa talon jäähdyttämisessä kesäkaudella.
Energiatehokkuus ja ekologisuus veivät voiton
Päätös lämpöpumpusta lämmitysmuotona syntyi nopeasti. Perhe harkitsi myös ilma-vesilämpöä, jonka kokonaishinta asennettuna on tavallisesti noin 30 prosenttia halvempi kuin maalämpöpumpun. Tuttavapiirissä oli kuitenkin maalämmöstä hyviä kokemuksia.
Ennen kaikkea pariskunta halusi vaihtoehdon, joka on mahdollisimman energiatehokas ja ekologinen ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. Ekologisuutta lisäävät suunnitellut aurinkopaneelit, jotka on mahdollista yhdistää maalämpöpumppuun.
Maalämpöpumppu ohjaa myös vedenkäytön kohtuullisuuteen. Käyttövesiasetuksen voi määritellä luksus-, normaali- tai säästötasolle.
Maalämpöpumppua vastapäätä olevalle seinälle on asennettu muun muassa jakotukki, lattialämmitysten kiertovesipumput ja shunttiventtiili.
Perheen päätökseen vaikutti myös maalämmön myönteinen vaikutus kiinteistön arvoon. Kun perhe suhteutti maalämmön hankintakustannukset taloprojektin hintaan, niiden osuus ei hätkähdyttänyt. Lämpöpumpun ainoa varjopuoli oli lämpökaivon teko, jonka perhe pelkäsi vahingoittavan pihaa ja tonttia sekä häiritsevän naapureita.
– Onneksi vauriot jäivät vähiin, ja poraus hoitui yhdessä päivässä, kun tontti oli tyhjä ja peruskallio ihan maan pinnassa.
Lämpöpumppu mukautuu pakkasilta kesähelteille
Talon päädyssä oleva suuri 16 neliön tekninen tila on samalla harrastussoppi, jossa voi tutkia lämmitysfysiikan ihmeitä.
– Laitteessa on kierroslukuohjattu kompressori, joka käy aina optimaalisella teholla. Kun tehon säätö on invertterin ansiosta joustavasti portaaton, se tuo sähkönsäästöä ja pidentää teknistä kestoikää, isäntä sanoo.
Tehonsäädön joustavan portaattomuuden ansiosta lämpöpumppu mukautuu hyvin eri lämmitystilanteisiin. Tämä mahdollistaa minimaalisen lämmityksen kesäaikaan ja toisaalta koko lämmityspotentiaalin hyödyntämisen talven pakkasilla.
– Kansanomaisesti sanoen talossamme ajellaan kesällä kevyesti ”pintakaasulla”. Silloin laite hoitaa minimissään 1,5 kilowatin pikkuteholla vain kosteiden tilojen lattialämmitystä. Talvella on toisen äärilaidan tilanne, silloin lämpöä tuotetaan poljin pohjassa eli 6 kilowatin teholla.
Pelkistetyssä ja luonnonvaloa hyödyntävässä talossa on autokatoksineen 175 neliötä. Betonivaletut eristeharkot toimitti Lakka Kivitalo.
Maalämpöä hyödynnetään myös talon jäähdytyksessä. Kun lämpökaivossa kiertäneen lämmönkeruunesteen lämpötila on ympäri vuoden 6–7 astetta, se on kyllin viileää kesäaikaiseen jäähdytykseen. Tällöin ei tarvita erillistä jäähdytinlaitetta, joka on tavallisesti ilmalämpöpumppu.
Ohjaus ja valvonta hoituu vaikka puhelimella
Maalämpöpumpun toiminta on automatisoitu. Käyttäjä voi muuttaa automaation asetusarvoja ja antaa sille ohjauskäskyjä käyttöpaneelin kosketusnäytöltä. Jos jonkin ohjauksen merkitys on päässyt unohtumaan, laite antaa helppotajuisen ohjeistuksen yhdellä painalluksella.
Asetusten muuttaminen on perheen mukaan helppoa ja nopeasti opittavissa. Lämmityksen aikaohjaus ja huonelämpötilan madaltaminen sujuu hetkessä esimerkiksi ennen lomalle lähtöä. Matkoilla ollessa pumpun toimintaa voi seurata ja ohjata kännykällä – laitteessa on vakiona etävalvontaohjelmisto. Jos laitteeseen sattuu tulemaan häiriö, asukas saa viestin. Etäohjaus maksaa vuodessa noin 25 euroa.
Vaikka laite toimii pitkiä jaksoja omin avuin, se kannattaa tarkistaa sopivin aikavälein paikan päällä tai etänä. Viestinä voi olla esimerkiksi akuutti huoltotoimen tarve. Lähes aina käyttäjä osaa itse palauttaa lämpöpumpun normaaliin toimintatilaan, ja se luonnistuu myös etänä. Myös neuvonta- ja huoltoapua on saatavilla. Varsinainen säännöllinen huoltotoimi on vuotuinen sihdin puhdistus.
Tutustu tästä Jäspin maalämpöpumppuihin
