50-luvun talon lämmitysremontti

Lämmitysjärjestelmä kunnostettiin nykyaikaan

Nelihenkisen perheen omakotitalo Turun Runosmäessa on remontoitu vuoden aikana lähes kokonaan ja samalla lämmitysjärjestelmä tuotiin nykypäivään. Toimivan öljykattilan rinnalle asennettiin ilma-vesilämpöpumppu.

Kun 150-neliöinen talo tuli myyntiin mieluisalta asuinalueelta, ostopäätös syntyi nopeasti: Perheen vanhemmat ja heidän lapsensa Emma ja Matias saivat osittain alkuperäisessä kunnossa olevan talon omakseen. Talo on alunperin rakennettu vuonna 1959.

Asko Auranen on tehnyt yli 10 vuoden aikana erilaisia LVI-asiantuntijatarkastuksia ja lausuntoja, joten vanha talokaan ei enää tuonut yllätyksiä.
– Kokemuksesta oli hyötyä, kun autoin tyttären perheen remontissa oikeiden ratkaisujen valinnassa. On tärkeää ottaa huomioon vanhan talon rakenteet ja ominaisuudet.

Kahden kuukauden aikataulu muuttopäivään tuntui alussa mahdottomalta, kun ensiksi piti uusia tonttivesijohto ja puhki syöpyneet viemärit. Samaan kaivantoon asennettiin lisäksi putkivaraus hulevedelle.
– Remonttia tehtiin niin, että samalla talossa on myös asuttu. Paljon on vielä tehtävää, ja hommat omakotitalossa eivät varmasti koskaan lopu.
– Runosmäki on perheelle oiva asuinpaikka, koska lasten hoito- ja koulupaikat ovat lähellä, samoin vanhempien työpaikat. Matkoihin ei tarvitse kuluttaa päiväänsä, sanoo Auranen.

Talo on isolla tontilla, jolla kasvaa hienoja vanhoja omenapuita ja riittää lapsille tilaa olla. Talo sijaitsee rauhallisen kadun varrella keskellä muita saman ikäisiä pientaloja.

Runosmäen asuinalueella on paljon pääosin 1970-luvulla, mutta myös aikaisemmin rakennettuja taloja. Varsinainen Runosmäen alue on Turun toiseksi suurin kaupunginosa. Se on mukana kaupungin lähiöparannusprojektissa, ja alueen siirto nykypäivään on käynnissä nopealla tahdilla.

Remonttia omin voimin

– Perheen vanhemmat ovat remontoineet taloa omin voimin ja itsekin olen ollut apuna ainakin noin parin sadan tunnin verran. Työtä on riittänyt, koska pääosin talo oli vielä alkuperäisessä kunnossaan. Remonttia on tähän asti tehty pääasiassa talon sisäpuolella. Ulkokatto on niin hyvässä kunnossa, että sitä ei tarvitse ainakaan vielä vaihtaa. Eristykset, pinnat ja sähkötyöt ovat vieneet suurimman osan aikaa remontissa, kertoo Auranen.

Talon toimiva öljykeskuslämmitys on 1990-luvulta. Sen rinnalle mietittiin vaihtoehtoa, jolla lämmitysjärjestelmä saataisiin tuotua nykyaikaan. Perhe oli miettinyt ja tutkinut hybridilämmitystä, eli kahden tai useamman energian rinnakkaiskäyttöä. Tavoitteena on vähentää öljyn käyttöä huomattavasti. Öljystä ja toimivasta järjestelmästä ei haluttu luopua, olihan talo sillä aina aikaisemminkin lämmennyt.
– Öljyllä halutaan varmistaa talon lämmitys pakkaskautena, ja uusiutuvalla energialla saadaan lämmityskuluja karsittua merkittävästi, kertoo Auranen.

Ilma-vesilämpöpumppu asennettiin taloon viime vuoden elokuussa, ja sen on lämpimänä aikana tarkoitus olla ainoa lämmönlähde.

Energiatehokkuutta ja säästöä

Remontin yhteydessä talon energiankulutusta on pyritty vähentämään muun muassa uusimalla lämpöpatterit, ovet sekä sähköt. Osa ikkunoista oli vaihdettu jo aiemmin.

Lämmitysjärjestelmä on yksi eniten taloon ja asumiseen vaikuttavista tekijöistä ja lämmitystekniikan valinta vaikuttaa kaikkiin muihinkin ratkaisuihin asumisessa. Öljyn rinnalle saatetaan valita esimerkiksi aurinkolämpöä tai lämpöpumppuja. Taloon sopivan vaihtoehdon valinnassa kannattaa kysyä apua ammattilaisilta ja vertailla huolella eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia.
– Ilma-vesilämpöpumppu oli oikeastaan ainoa vaihtoehto tähän kiinteistöön, koska maa on alueella savista, eikä maalämpöä näin ollen voitu harkita, kertoo Auranen.

Ilma-vesilämpöpumppu hyödyntää ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa ja käyttää sitä talon ja käyttöveden lämmitykseen.
– Ympäristössä olevaa energiaa ei juuri voi käyttää tätä älykkäämmin ja taloudellisemmin hyväksi vuoden ympäri, pohtii Auranen.

Valitse sopivin laite

Tärkeintä ilma-vesilämpöpumpun valinnassa on valita juuri omaan kohteeseen sopivilla ominaisuuksilla varustettu malli. On hyväkääntyä tässäkin valinnassa ammattilaisen apuun. LVI Elolta saatiin tarjous ja pian tämän jälkeen tilattiin asennus. Laitteen JÄMÄ Moon Monoblock-ulkoyksikön toimitti Kaukora.

Oikeanlaisen laitteen valinta lähtee oikeasta mitoituksesta. Lämmityskäyttöön hankittu invertterisäätöinen pumppu toimii parhaiten tietyillä osatehoalueilla. Ei siis pidä valita liian pientä tai liian suurta ilma-vesilämpöpumppua.
– Väärä teholuokka vaikuttaa muun muassa hyötysuhteeseen (COP), äänitasoon, sulatusten toimintaan ja laitteen kestävyyteen, sanoo Jari Elo LVI Elo-urakointiliikkeestä.

Ilma-vesilämpöpumpun tehon valintaan vaikuttaa moni muukin seikka kuin asunnon neliöt, ja siksi on tärkeää saada ammattilaisen mielipide omaan taloon sopivasta lämpöpumpusta paikan päällä.

Asennus sujui mallikkaasti

Jari Elo kertoo, että asennukseen meni pari päivää. Mitään yllätyksiä ei asennustöiden aikana ilmennyt. Yleisesti ottaen asennusaikaan vaikuttavat kiinteistön rakenteet, tilojen koko ja olemassa olevat lämmitysjärjestelmät.
– Pannuhuone on tässä talossa aika ahdas ja sähkötöissä riitti tekemistä, joten jonkin verran aikaa asennukseen kului. Ulkoyksikön tulo- ja menoputket asennettiin öljykattilaliitäntöihin. Öljykattilan yläosaan asennettiin lämmin menoputki ja viileä tuloputki taas sen alaosaan pumpun ja suodattimen kanssa. Kaikki putkilinjat rakennuksen ulkopuolella lämpöeristettiin.

Tämä talvi kertoo todellisen kulutuksen

Viime talvena talo lämpeni vain öljyllä, jota kului noin 3 500 litraa. Öljysäiliö on tuhannen litran kokoinen, joten öljyä piti tilata pariin otteeseen.
– Uskoisin, että öljynkulutukseen tulee tänä vuonna noin 70 prosentin säästö, sanoo Elo. Pakkasrajana ilma-vesilämpöpumpulla on -25 astetta, jonka jälkeen pumppu pysähtyy. Lämmitysjärjestelmän uudistuksen myötä öljykattila toimii varaajana, josta putket kulkevat pattereille. Patterit uusittiin remontin yhteydessä. Ilma-vesilämpöpumppu taas tuottaa lämpöenergiaa öljykattilalle ulkoilmasta.

Kuuman käyttöveden lämpötila säädetään putkistossa olevalla ulkopuolisella säätötermostaatilla vähintään 55-asteiseksi ja enintään 65-asteiseksi. Käyttövesivaraaja kuluttaa lämpötilaeron tarvitseman sähköenergian, ja kattilan lämpötilaa voidaan ohjelmoida käyttöpaneelista ulkolämpötilasta riippuen.

Öljystä ja toimivasta järjestelmästä ei haluttu luopua, olihan talo sillä aina aikaisemminkin lämmennyt.

Säädöt kuntoon

– Lämmitysjärjestelmän säädöt omaan taloon sopiviksi pystyy hyvin tekemään itse ja niin useimmat tekevätkin, sanoo Jari Elo.
– Toki ammattilaiset auttavat, jos työt eivät suju itseltä. Nykyisissä laitteissa on niin selkeät ja yksinkertaiset toiminnot, että niiden kanssa pärjää oikein hyvin, vaikkei muuten tekniikasta niin tietäisikään.

Talon ilma-vesilämpöpumpun säätöjä pystytään muuttamaan helposti pumpussa olevasta näyttöpaneelista. Näytöllä näkyvät erilaisina kuvakkeina muun muassa säätö, ohjaus ja käyttöhistoria. Pumpun käyttöönoton hetkellä siinä on valmiina perussäädöt, joilla käyttö aloitetaan. Ajan kanssa ja kokemuksen karttuessa voidaan tehdä hienosäätöä halutun lämmityksen ja kulutuksen saamiseksi. Etenkin vanhoissa taloissa, jossa öljyä on kulunut paljon, tulee säädöt aina tehdä talokohtaisesti.

Kuumaa vettä kuluu paljon

Käyttövesivaraajan oma säätötermostaatti pitää varaajan noin 80 asteen lämpöisenä, josta riittää lämmintä käyttövettä myös usean henkilön suihkun käyttöön. Patteripiirin menoveden lämpötilaa ohjataan automatiikan mukaan.
– Öljykattila on varalämmönlähde, joka kytkeytyy päälle, kun ilma-vesilämpöpumpun teho laskee pakkasilla, sanoo Auranen.

Kuumaa käyttövettä nelihenkisellä perheellä kuluu suhteellisen paljon, joten sadan litran varaaja on ollut heille sopivan kokoinen. Talvella öljykattila esilämmittää noin 7-asteisen tuloveden noin 40-asteiseksi ja käyttövesivaraajan kuuma vesi nostaa sen haluttuun lopulliseen lämpötilaan.

Ilma-vesilämpöpumppu on asennettu ulos tukevalle alustalle laattojen päälle. Laitteesta menee kondenssiveden poistoputki viemärijärjestelmään. Putki on varustettu automaattisella sulanapitokaapelilla.

Ilma-vesilämpöpumppu ei juuri huoltoa tarvitse. Ulkoyksikkö on hyvä puhdistaa roskista syksyisin. Kondenssivesikaukalon viemäröinnin toimivuus ulkopuolella kannattaa varmistaa ennen pakkasia esimerkiksi kaatamalla sinne ämpärillinen vettä.

Runosmäen omakotitalon asukkaat ovat tyytyväisiä lämmitysjärjestelmän modernisointiin ja odotusarvo on, että se tuo mukanaan myös selvää kustannussäästöä.

Alkuperäinen artikkeli: http://www.lammolla.fi/