Sähkönkulutus kuriin

Energiankulutus on pakkasilla huipussaan – fiksuna lämmittäjänä teet suurimmat säästöt sähkönkulutuksessa juuri nyt

Talvikuukausien aikana kotien energiankulutus on selvästi normaalia suurempaa. Vastaavasti suurimmat säästöt sähkönkulutuksessa voidaan tehdä juuri nyt.

Sähkönsäästö onnistuu maalaisjärjellä: älä lämmitä turhaan aputiloja, jotka eivät ole päivittäisessä käytössä tai jotka voivat olla selvästi asuinhuoneita viileämpiä. Näitä ovat esimerkiksi autotalli, varasto tai satunnaisesti käytössä oleva vierashuone. Varastoon ja autotalliin riittää muutama plusaste ja vierashuoneeseenkin noin +17 astetta. Oli lämmönjako mikä tahansa – patteri- tai lattialämmitys – on termostaattien säätäminen nyt erityisen tärkeää. Laske lämpöä hiukan, ja korvaa asteen parin menetys puulämmityksellä. Kovilla pakkasilla takka tai leivinuuni tuovat runsaasti lisälämpöä, ja niiden säännöllinen lämmittäminen pitää sähkönkulutuksen maltillisena.

Tulisijat ja lämpöpumput tueksi

Moni meistä on tulisijojen mukavuuslämmittäjiä, eli pistämme takkaan tulen vain tunnelman luomiseksi. Näinä talvikuukausina mukavuuslämmittäjienkin kannattaisi hetkeksi siirtyä rationaaliseksi puulämmittäjäksi, ja sytytellä takkaa useammin ja lämmittää sitä tasaisesti, jopa aamuin illoin. Se tuo aivan konkreettista, jopa merkittävää säästöä sähkölaskuun.

Pääosa vuotuisesta sähkölaskustamme muodostuu joulukuun puolenvälin ja maaliskuun puolenvälin aikana. Valtaosa lämpöenergiasta kuluu –10–15 asteen pakkasilla. Yksinkertainen laskutoimitus omasta talostani kertoo, miten sähkönkulutus jakautuu: talo lämpiää pääosin suoralla sähköllä, osittain maalämmöllä, ja sähkönkulutuksemme on keskimäärin 25000 kWh vuodessa. Jos tästä vähennetään käyttösähkö, eli noin 800 kWh kuukaudessa (12 x 800 = 9600), jää lämmityksen kulutukseen noin 15000 kWh. Tästä noin puolet eli 7500 kWh kuluu kolmen kylmimmän talvikuukauden aikana, ja siksi minäkin teen suurimman säästön sähkönkulutuksessa tänä aikana – eli juuri nyt.

Ilmalämpöpumput ja ilma-vesilämpöpumput ovat hyviä kavereita kylmimmän kauden ulkopuolella: esimerkiksi ilma-vesilämpöpumppu toimii uusissa taloissa erinomaisesti päälämmönlähteenä tai remonttikohteissa öljyn tai sähkön rinnalla. Lämpöpumput säästävät merkittävästi päälämmitysjärjestelmän energiankulutusta ja vähentävät esimerkiksi puulämmityksen tarvetta. Parikymmenen asteen pakkasilla nämäkään laitteet eivät kuitenkaan anna parasta tehoa. On tärkeää tarkistaa, että laitteet toimivat oikein eikä niitä kovilla pakkasillakaan tarvitse sammuttaa – ne tuovat aina kuitenkin jotakin hyötyä. Kun pakkanen paukkuu nurkissa, sähköä kuluu väistämättä enemmän. Tietysti Suomi on pitkä maa ja pohjoisessa pakkaskausi on kovempi ja pidempi kuin etelässä, mutta samat toimenpiteet tuovat säästöä paikkakunnasta riippumatta. Muutamilla edellä mainituilla vinkeillä lompakkosi kevenee vähemmän.

Lämmitä sinäkin fiksusti!